Raideliikennehankkeiden edistämisen tämänhetkisestä tilanteesta saadaan lisätietoja tänään liikenne- ja viestintäministeri Sanna Marinin (sd.) pitämässä tiedotustilaisuudessa.
Hallitusohjelmaan on kirjattu kolme suurta rataverkon kehittämishanketta. Ne ovat päärata ja sen laajennukset sekä Helsingistä länteen ja itään suuntautuvat ratahankkeet.
Nykyistä nopeampia raideyhteyksiä, "tunnin junaa", lobataan ja toivotaan innolla sekä Tampereen että Turun suunnalla. Itäradalle ei sen sijaan ole selkeää linjausta, sillä eri kunnat kiistelevät siitä, mistä radan kannattaisi mennä.
Hallitusohjelma ei aseta hankkeita keskinäiseen tärkeysjärjestykseen. Suurissa ratahankkeissa eteneminen edellyttää, että niiden toteutuksesta ja rahoituksesta päästään sopimukseen valtion, kuntien ja muiden toimijoiden kanssa.
Edellinen, Juha Sipilän (kesk.) hallitus perusti isoja raidehankkeita varten emoyhtiön Pohjolan Rautatiet Oy:n tämän vuoden alussa. Varsinaisia hankeyhtiöitä ei kuitenkaan ehditty perustaa. Marin sanoi heinäkuussa STT:n haastattelussa toivovansa, että hankeyhtiöt saataisiin etenemään tämän vuoden puolella.
Julkisesta omistuksesta linjattu
Hankkeiden hintalaput nousevat useisiin miljardeihin. Hallitusohjelmassa linjataan, että hankeyhtiöiden ja keskeisen infran pitää olla julkisessa omistuksessa. Yksityistä rahoitusta saattaisi löytyä eläkeyhtiöiltä, jotka nollakorkojen maailmassa voivat olla kiinnostuneita tasaista tuottoa tuovista hankkeista.
Elokuussa julkisen puolen eläkeyhtiö Keva ja eläkeyhtiö Ilmarinen kertoivat STT:lle, että niillä olisi halukkuutta sijoittaa rataprojekteihin.