Hyppää pääsisältöön
TuoreimmatLiigaSääRikosPolitiikkaAsian ytimessä.doc
Uutiset
KotimaaUlkomaatRikosPolitiikkaTalousMielipiteetSää
Urheilu
LiigaMM-ralliJääkiekon MM-kisatJääkiekkoF1JalkapalloYleisurheilu
Viihde
SeurapiiritTV-ohjelmatElokuvatKuninkaallisetMusiikkiSalatut elämät
Lifestyle
RuokaTerveys ja hyvinvointiSeksi ja parisuhdeAutotHoroskooppi
Makuja
ReseptitRuokauutiset
Videot
MTV Uutiset LiveUusimmat
Tv-opas
Muistilista
  • MTV UutisetKonepajankuja 7
    00510 Helsinki
  • Uutistoimituksen päivystys010 300 5400
  • Uutisvinkkiuutiset@mtv.fi
  • WhatsApp040 578 5504
Sisällöt
  • Tomi Einonen
    Vastaava päätoimittaja
  • Ilkka Ahtiainen
    Uutispäätoimittaja
  • Mona Haapsaari
    Toimituspäällikkö
  • Teemu Niikko
    Toimituspäällikkö, urheilu
Liiketoiminta
  • Iina Eloranta
    VP, Channels and Digital Consumption
SuomiAreena
  • Jeremias Kontio
    Vastaava tuottaja
Muut palvelut
  • MTV Katsomo
  • SuomiAreena
Asiakaspalvelu
  • MTV Uutiset -palaute
  • MTV Katsomon asiakaspalvelu
  • Tietoa yhtiöstä
  • Avoimet työpaikat
  • Mainosta MTV:ssä
  • Tietosuojalauseke
  • Käyttöehdot
EtusivuVideotTuoreimmatLuetuimmatOdota

Ruotsissa on kehitetty ihmeakku: Latautuu supernopeasti täyteen alle kahdessa minuutissa – vain yksi pikku ongelma

All Over Press
Julkaistu 04.04.2020 21:58

MTV UUTISET – KAUPPALEHTI

Ruotsalaisten keksimä akku latautuu supernopeasti, mutta sillä on heikko kapasiteetti.

Ruotsalaiset materiaalitieteilijät ovat kehittäneet kokeellisen version orgaanisiin kemikaaleihin pohjautuvasta akusta, joka päihittää arkikäytöstä tutut akut monin tavoin.

Professori Martin Sjödinin ja jatko-opiskelija Christian Strietzelin johtaman tutkimusryhmän keksinnössä tärkein etu on sen ilmiömäisen nopea latausaika. Akku näet latautui 50-prosenttisesti täyteen vain 6,5 sekunnissa, 92-prosenttisesti täyteen 15 sekunnissa ja sataprosenttiseen lataukseen noin 100 sekunnissa eli alle kahdessa minuutissa.

Tällainen superlataus tosin vaati 45 ampeerin virtamaksimin per gramma akkumateriaalia. Käytännön elämässä se tarkoittaisi vähintään satojen ampeerien, tai isompien akkujen tapauksessa jopa muutaman kiloampeerin virtaa.

Keksinnöstä kertoo Sjödinin ja Strietzelin työnantajan Uppsalan yliopiston lehdistötiedote. Tähän uutiseen tarkistettiin tietoa myös tutkijoiden tieteellisestä artikkelista Angewandte Chemie -lehdessä. Tutkijat ovat jättäneet keksinnöstään myös patenttihakemuksen.

Akun erikoisuutta korostaa, että se kesti varaus- ja purkusyklejä huomattavasti paremmin, jos se ladattiin yllä kuvailtuun tapaan – siis erittäin nopeasti, käyttäen vakiojännitettä ja lähes rajoittamattomalla virralla. 500 syklin jälkeen akun kapasiteetista oli jäljellä yli 90 prosenttia. Sen sijaan perinteinen lataus vakiovirralla vahingoitti akkua.

Akun havaittiin toimivan kovassa pakkasessa vähintään –24 asteeseen asti aivan yhtä hyvin kuin huoneenlämmössä. Itse asiassa kylmässä akku kesti lataussyklejä jopa paremmin kuin lämpimässä.

Elektrodimateriaaleina akussa on tiofeenipohjainen polymeeri, johon kiinnittyy kinonimolekyyleihin perustuvia funktionaalisia ryhmiä. Reaktiosykli perustuu kinonin pelkistymiseen hydrokinoniksi ja päinvastaiseen tapahtumaan eli hydrokinonin hapettumiseen. Elektrolyyttinä on autojen lyijyakuista tuttu rikkihappo.

Tutkijat korostavat, että teknisten etujen ja erikoisuuksien lisäksi orgaanisiin materiaaleihin pohjautuva akku auttaisi luonnonvarojen riittävyyteen, litium ja monet muut metallit kun ovat niukkoja ja siksi strategisesti tärkeitä aineita.

Uuden akkutyypin heikkoutena on sen kapasiteetti. Jännitteen osalta akku on melko heikko, sillä yksittäisestä elektrodiparista löytyy potentiaalia vain 0,4 volttia.

Varaustiheyden osalta akkua voidaan kuvailla kohtalaiseksi. Kokeissa mitattu arvo 60–80 Wh/kg ei ole huono, mutta ei myöskään millään muotoa paljon. Luku on nimittäin laskettu paljaiden elektrodimateriaalien suhteen huomioimatta elektrolyyttiä ja koteloa – kaupalliset litiumioniakut käyttövalmiina esineinä yltävät lähes samaan.

Kennotasolla, eli sillä mittarilla jota ruotsalaistutkijat käyttivät, litiumioniakkujen varaustiheys on tyypillisesti noin 50–200 Wh/kg riippuen muun muassa täsmällisestä akkutyypistä.

Lisää aiheesta:

Kaikki kertaa kymmenen! Harvardin tutkijat kehittivät akun, josta povataan sähköautojen läpimurtoaSähköautolla jopa tuhat kilometriä lataamatta – läpimurron taustalla kumouksellinen akkuratkaisu, joka laskee myös hintaaMullistava oivallus: Minkä tahansa sähköauton akun voi ladata tyhjästä lähes täyteen 10 minuutissa – ei riskiä akun vaurioitumisestaTämä sähköauton laturi haastaa nopeudessa jo tankkauksenkinIhmeaineeseen perustuva akku lataa itse itsensä ja voi nopeasti mullistaa maailman akkumarkkinatSähköauton akku ladattiin täyteen vain kymmenessä minuutissa – taustalla todella yksinkertainen muutos
TiedeTutkimustuloksetRuotsiTalous

Tuoreimmat aiheesta

Tiede
  • 06:12
    Tutkimustulokset

    Tutkijat pusersivat vettä timanttien välissä: Tuloksena omituista XXI-jäätä

  • ma05:36
    Terveydenhuolto

    Ensihoidon konkari Jarmo Turva on nähnyt kaiken: Lääkäri nukahti kesken elvytyksen

  • 18.10.19:08
    Sydänterveys

    Tutkijat löysivät keinoja särkyneestä sydämestä toipumiseen

  • 17.10.17:48
    Historia

    Sukupuuttoon kuolleen "Pähkinänsärkijäihmisen" käsi paljasti yllätyksen yli 1,5 miljoonan vuoden takaa

  • 16.10.11:19
    Muistisairaudet

    Tutkimus osoitti: Näillä elämäntapamuutoksilla voi ehkäistä muistisairauksia