Ruotsi suunnittelee mittavia lisähankintoja puolustusvoimiensa päivittämiseksi. Maan puolustusvoimien komentaja esitteli viime viikolla listan välttämättömyyksistä, joita tarvittaisiin maan Nato-yhteensopivuuden vuoksi.
Ruotsin puolustusvoimien komentajakenraali Micael Bydén esitteli viime viikolla Ruotsin hallitukselle toivomuslistan, joka sai monet haukkomaan henkeään: pitkällä ja kalliilla ostoslistalla oli muun muassa 120 erilaista hävittäjää ja 27 maavoimien helikopteria.
Tämän lisäksi kenraalin toiveissa oli, että armeijan sotaorganisaatioon kuuluisi seuraavalla vuosikymmenellä yhteensä yli 121 000 sotataidon osaajaa, joista noin 50 000 olisi varusmiehiä.
Esimerkiksi näillä toimilla Ruotsin puolustusta voitaisiin komentajakenraalin mielestä parantaa niin maalla, merellä kuin ilmassakin ja mieluiten vuoteen 2035 mennessä.
– Kyllä siellä melkoinen ostoslista oli. Taustalla on se, että Ruotsissakin on tullut sisäistä kritiikkiä siitä, että puolustusta on laiminlyöty monta vuotta ja nyt on sitten uusi maailmantilanne. Euroopassa on vaarallisin turvallisuustilanne sitten toisen maailmansodan, toteaa Aleksanteri-instituutin sotatieteiden dosentti Ilmari Käihkö.
Hänen mukaansa Bydénin ostoslista on myös hätähuuto hallitukselle.
– Nyt on yhteiskunnassa ehkä ensimmäistä kertaa – ainakin kylmän sodan jälkeen – sellainen konsensus, että puolustusvoimiin pitää satsata.
Gotlanti tärkeässä osassa turvallisuuden kannalta
Tulevaisuuteen katsovassa puolustussuunnitelmassa Bydén kaavailee Ruotsista pohjoisen Nato-keskusta: puolustuksen ja valvonnan kivijalkaa.
