Kesäkuun alusta lähtien ruotsalaiset joutuvat lyhentämään asuntolainojaan, kun lainanlyhennyspakko astuu voimaan. Muutoksella halutaan tuoda tolkkua ylikuumenneisiin asuntomarkkoihin.
Ruotsi on ollut tunnettu erittäin pitkistä asuntolainojen laina-ajoistaan, mutta nyt asiaan on luvassa muutos uuden asuntolainan lyhentämispakon myötä. Muutos on saanut asuntokaupan käymään kuumana Ruotsissa.
Asuntojen hinnat kasvukeskuksissa ovat nousseet vuodessa yli 10 prosenttia. Tukholmassa vanhojen osakehuoneistojen neliöhinnat ovat jopa puolet Helsinkiä korkeampia.
Tukholmassa asuntoja myyvän Fastighetsbyrån mukaan asunnon myyntiaika ei yleensä ylitä kahta viikkoa.
– Matalat korot ja yleinen noususuhdanne. Ihmiset tekevät työtä ja tienaavat hyvin, vaikka asuntoja ei ole. Silloin saatavilla olevissa asunnoissa on hintapaineita ylöspäin, kiinteistönvälittäjä Pär Gunnarsson sanoo.
Kiinteistövälitystoimistossa näkyy selvästi, että näyttöjäkin on suunniteltu vain viikoksi eteenpäin. Sen jälkeen asunnot ovat jo todennäköisesti menneet. Monet niistä myydään jo ennen kuin ne tulevat varsinaisesti myyntiin.
Uusi lyhennyskulttuuri alkaa kesäkuussa
Ruotsalaiset eivät ole pelänneet pitkiä laina-aikoja tai pelkkien korkojen maksamista. Pitkillä laina-ajoilla rahaa on jäänyt muuhunkin kuin asuntokuluihin. Nyt voimaan tuleva uusi sääntö ei koske vanhoja asuntolainoja.
Lainan lyhennyspakon piti tulla voimaan jo viime vuonna, mutta sitä lykättiin. Asuntojen hinnat ehtivät nytkähtää jälleen ylöspäin, koska “vanhat lainat” eivät olisi lyhennyssääntöjen piirissä ja ihmiset halusivat saada asuntolainansa vielä vanhoilla lainaehdoilla.
Osa ruotsalaisista päätti kuitenkin aloittaa lainojensa lyhentämisen jo silloin ja pankeissakin siihen kannustettiin.
– Kyse on kulttuurinmuutoksesta. Olisihan se hyvä, että jos jotain tapahtuu taloudessa, asunnosta saisi myytäessä ainakin enemmän rahaa kuin siitä on lainaa, sanoo riskianalyyseja ja ennusteita tekevä osastonjohtaja Pär Österholm Ruotsin suhdanneinstituutista.
– Ajatuksena on, että lainaa lyhennettäisiin 70 prosenttiin, kaksi prosenttia vuodessa. Kun lainaa on 70 prosenttia, lyhennetään prosentti vuodessa, kunnes lainaa on (jäljellä) 50 prosenttia. Sen jälkeen ei tarvitse enää lyhentää. Mutta niin kauan kuin lainaa on yli 50 prosenttia asunnon hinnasta, sitä pitää lyhentää.
Uudisrakentaminen takkuaa
Ruotsin kasvukeskuksissa kärsitään jo asuntopulasta, ja uusien asuntojen rakentaminen on hankalaa. Österholm melkein purskahtaa nauruun, kun hän puhuu rakentamisesta.
– Lupaprosessimme rakentamiselle on kattava ja aikaa vievä. Ongelmana on saada maata rakennettavaksi.
Ruotsalaisten asumista eivät tue myöskään vuokramarkkinat.
Ruotsissa asuntojen vuokraaminen on ensinnäkin poikkeuksellisen monimutkaista, eikä sääntöjä ole tarkasteltu vuosiin. Vuokramarkkinat eivät ole päässeet kehittymään lainkaan.
Österholm pitää vuokramarkkinoita suorastaan antiikkisina.
– Vuokraussysteemi on jäänne jostain “sotien ajoilta”, eikä kukaan polittikko ole ottanut asiaa hoitaakseen. Ja jos sitä muuttaa kerralla paljon, se tietysti tarkottaa, että joku siinä myös häviäisi.
Ruotsin talous tuntuu porskuttavan mainiosti asuntopulasta huolimatta. Tällä hetkellä Ruotsin talouskasvun ennuste vuodelle 2016 on 3,5 prosenttia.
Ruotsin pankit ovat Österholmin mukaan vakaita. Niitä yllättä talouden taantuma ei kaataisi. Yksittäisille ihmisille ja perheille talouden notkahdus voisi kuitenkin olla kohtalokas.