"Ruotsin kynnys Natoon menemiselle matalampi kuin Suomen"

Tutkija, eläköitynyt prikaatikenraali Juha Pyykönen ennustaa silti, että kahdesta Naton rauhankumppanista juuri Ruotsi ottaa todennäköisemmin ensimmäisen askeleen sotilasliiton jäsenyyteen.  

– Ruotsille kynnys on kuitenkin matalampi kuin Suomelle. Kun allianssi (porvarioppositio) pääsee valtaan, niin siellä prosessi lähtee liikkeelle ja menee maaliin saakka, Pyykönen ennustaa.  

Hänen mukaansa maiden erilaiset lähtökohdat juontavat kylmän sodan ajalta, jolloin Ruotsi oli salaisessa yhteistyössä Yhdysvaltain ja muiden Nato-maiden kanssa. Samalla Suomea sitoi YYA-sopimus.  

Suomen ja Ruotsin puolustusliitossa Pyykönen ei näe lopullisena turvallisuusratkaisuna mieltä kummankaan osapuolen kannalta.  

– Suomen ja Ruotsin puolustuskyvyt toki täydentävät toisiaan, siinä mielessä liitto olisi järkevä, mutta se ei tuo riittävästi turvaa. Miksi ei sitten hankittaisi sellaista kumppania, jonka voima riittää, Pyykönen kysyy Natoon viitaten.  

Nato ja Ruotsi takaisin suomalaiselle linjalle  

Ulkopoliittinen instituutti julkisti tänään Pyykösen kirjoittaman raportin, jossa vertaillaan Suomen ja Ruotsin Nato-yhteistyötä. Hänen mukaansa maiden Nato-suhde on kehittynyt hyvin samankaltaiseksi: sotilaallisella käytännön tasolla eroja on vieläkin vähemmän kuin poliittisella puolella.  

Historiallisesti kiinnostavaa on, että kun Nato ja Ruotsi keskittyivät Neuvostoliiton hajottua kriisinhallintaoperaatioihin, Suomi panosti yhä oman alueensa puolustamiseen. Nyt Naton huomio on liittolaisten kollektiivisessa puolustamisessa ja Ruotsikin on "kriisinhallintaseikkailun" jälkeen palaamassa kansallisen puolustuksen vahvistamiseen.  

– Kun yhtäkkiä ollaankin kaikki tekemässä samaa, niin kyllähän se helpottaa yhteistyötä, Pyykönen sanoo.  

Kahdenvälisillä puolustussopimuksilla Yhdysvaltain tai muiden länsimaiden kanssa on oma arvonsa, mutta ne eivät Pyykösen mielestä ole vaihtoehto Nato-jäsenyydelle.