Sotilaallinen liittoutumattomuus ei ole Suomessa samalla tavalla osa kansallista identiteettiä kuin Ruotsissa.
Tutkija, eläköitynyt prikaatikenraali Juha Pyykönen ennustaa silti, että kahdesta Naton rauhankumppanista juuri Ruotsi ottaa todennäköisemmin ensimmäisen askeleen sotilasliiton jäsenyyteen.
– Ruotsille kynnys on kuitenkin matalampi kuin Suomelle. Kun allianssi (porvarioppositio) pääsee valtaan, niin siellä prosessi lähtee liikkeelle ja menee maaliin saakka, Pyykönen ennustaa.
Hänen mukaansa maiden erilaiset lähtökohdat juontavat kylmän sodan ajalta, jolloin Ruotsi oli salaisessa yhteistyössä Yhdysvaltain ja muiden Nato-maiden kanssa. Samalla Suomea sitoi YYA-sopimus.
Suomen ja Ruotsin puolustusliitossa Pyykönen ei näe lopullisena turvallisuusratkaisuna mieltä kummankaan osapuolen kannalta.
– Suomen ja Ruotsin puolustuskyvyt toki täydentävät toisiaan, siinä mielessä liitto olisi järkevä, mutta se ei tuo riittävästi turvaa. Miksi ei sitten hankittaisi sellaista kumppania, jonka voima riittää, Pyykönen kysyy Natoon viitaten.
Nato ja Ruotsi takaisin suomalaiselle linjalle
Ulkopoliittinen instituutti julkisti tänään Pyykösen kirjoittaman raportin, jossa vertaillaan Suomen ja Ruotsin Nato-yhteistyötä. Hänen mukaansa maiden Nato-suhde on kehittynyt hyvin samankaltaiseksi: sotilaallisella käytännön tasolla eroja on vieläkin vähemmän kuin poliittisella puolella.