Ruotsalaistutkija hylkäisi liittoutumattomuuden hyödyttömänä.
Liittoutumattomuus on ollut Ruotsissa lähes pyhä asia, mutta mielipiteet ovat muuttumassa. Jos Ruotsi irtaantuisi sotilaallisesta liittoutumattomuudesta, olisi luontevinta tehdä se yhdessä Suomen kanssa, arvioi ruotsalaistutkija Jacob Westberg Ruotsin Maanpuolustuskorkeakoulusta.
– Sitovan puolustusliiton solmiminen olisi paljon helpompaa Suomen kanssa kuin siirtyminen suoraan Natoon, Westberg arvioi Porissa käydyssä keskustelussa.
Mielialat ovat muuttuneet Ruotsissa vähitellen. Ennen EU-jäsenyyttä Ruotsi määritteli itsensä liittoutumattomaksi, myöhemmin sotilaallisesti liittoutumattomaksi. Nyt tuokin muotoilu on jäämässä historiaan. Tilalle on tulossa vielä utuisempi määritelmä, "Ruotsi ei muodosta sitovia puolustusvelvoitteita sotilasliittojen kanssa".
– Vanhasta liittoutumattomuudesta, joka aikanaan oli niin tärkeä ja joka kauan pidätteli Ruotsia EU:n ulkopuolella, on jäljellä enää se, että me emme liity Natoon emmekä liittoudu Suomen kanssa, Westberg sanoo.
Itämeren tilanne on uusi
Nykyään on vaikea väittää, että Ruotsi hyötyisi sotilaallisesta liittoutumattomuudestaan, Westberg arvioi. Itämeren alueella kaikki ovat riippuvaisia toisistaan ja toistensa turvallisuudesta. Seuraavan kerran kun alueelle hyökätään, ei Ruotsi voi jättäytyä ulkopuolelle, kuten se teki vuonna 1939.
– Baltian maiden liityttyä Natoon olemme täysin toisenlaisessa tilanteessa. Itämeren alueella taistellaan, eivätkä sen paremmin Suomi kuin Ruotsi voi jättäytyä ulkopuolelle.
Ruotsissa on viime vuosina käyty vilkasta puolustuskeskustelua. Se alkoi, kun puolustusvoimien komentaja järkytti ruotsalaisia toteamalla, että Ruotsia ei kyetä puolustamaan hyökkäystä vastaan kuin viikon päivät.