Ruotsalaistutkija: Liitto Suomen kanssa olisi helpompi ensi askel kuin Nato-jäsenyys

Liittoutumattomuus on ollut Ruotsissa lähes pyhä asia, mutta mielipiteet ovat muuttumassa. Jos Ruotsi irtaantuisi sotilaallisesta liittoutumattomuudesta, olisi luontevinta tehdä se yhdessä Suomen kanssa, arvioi ruotsalaistutkija Jacob Westberg Ruotsin Maanpuolustuskorkeakoulusta.

– Sitovan puolustusliiton solmiminen olisi paljon helpompaa Suomen kanssa kuin siirtyminen suoraan Natoon, Westberg arvioi Porissa käydyssä keskustelussa.

Mielialat ovat muuttuneet Ruotsissa vähitellen. Ennen EU-jäsenyyttä Ruotsi määritteli itsensä liittoutumattomaksi, myöhemmin sotilaallisesti liittoutumattomaksi. Nyt tuokin muotoilu on jäämässä historiaan. Tilalle on tulossa vielä utuisempi määritelmä, "Ruotsi ei muodosta sitovia puolustusvelvoitteita sotilasliittojen kanssa".

– Vanhasta liittoutumattomuudesta, joka aikanaan oli niin tärkeä ja joka kauan pidätteli Ruotsia EU:n ulkopuolella, on jäljellä enää se, että me emme liity Natoon emmekä liittoudu Suomen kanssa, Westberg sanoo.

Itämeren tilanne on uusi

Nykyään on vaikea väittää, että Ruotsi hyötyisi sotilaallisesta liittoutumattomuudestaan, Westberg arvioi. Itämeren alueella kaikki ovat riippuvaisia toisistaan ja toistensa turvallisuudesta. Seuraavan kerran kun alueelle hyökätään, ei Ruotsi voi jättäytyä ulkopuolelle, kuten se teki vuonna 1939.

– Baltian maiden liityttyä Natoon olemme täysin toisenlaisessa tilanteessa. Itämeren alueella taistellaan, eivätkä sen paremmin Suomi kuin Ruotsi voi jättäytyä ulkopuolelle.

Ruotsissa on viime vuosina käyty vilkasta puolustuskeskustelua. Se alkoi, kun puolustusvoimien komentaja Sverker Göranson järkytti ruotsalaisia toteamalla, että Ruotsia ei kyetä puolustamaan hyökkäystä vastaan kuin viikon päivät.

Ruotsi on sittemmin kasvattanut puolustusmenojaan ja palauttanut rajatun asevelvollisuuden, samaan tyyliin kuin Tanskassa ja Norjassa.

– Meillä on oltava järjestelmä, joka toimii sekä rauhan aikana että epävakaampina aikoina. Vanhalla saimme aivan liian vähän vapaaehtoisia, sanoi sosiaalidemokraattinen ruotsalaiskansanedustaja Alexandra Völker.

Suomen ja Ruotsin välinen puolustusyhteistyö on jatkunut pitkään ja intensiivisesti. Tämän yhteistyön merkitys on yksi harvoja asioita, josta kaikki ruotsalaiset puolueet ovat yhtä mieltä, Völker sanoi. Varsinaista puolustusliittoa Suomen ja Ruotsin välille ei Völkerin mielestä kuitenkaan nykyoloissa tarvita.

Vaarallinen vaaliaihe

Ensi vuonna Ruotsissa on valtiopäivävaalit. Westberg arvioi, että kysymys liittoutumattomuudesta ja puolustusliitosta on puolueille liian kuuma peruna.

– Usein sanotaan, ettei vaaleja voiteta ulkopolitiikalla, mutta että ne voidaan hävitä sillä. Uskon, että erityisesti hallituspuolueet mieluummin välttelevät tätä kysymystä.

Kun sosiaalidemokraatit ja ympäristöpuolue väistelevät aihetta, on Nato-myönteisten porvaripuolueiden asia nostaa kissa pöydälle. Westberg toivoo sen tapahtuvan pian.

Liittoutumisen hyötyjä olisi yhteinen puolustussuunnittelu, jossa voidaan ottaa huomioon eri maiden voimavarat, yhteisomistuksessa oleva kalusto ja pitemmälle menevä erikoistuminen ja työnjako.

– Kansalaisille on kerrottava, että liittoutuminen merkitsee sitoutumista molemminpuoliseen avunantoon, Westberg sanoi.