Lannistuneet opettajat ja tasomittausten heikkenevät tulokset olivat pulma Ruotsin kouluissa jo ennen kuin niihin saapui suuret määrät nuoria maahanmuuttajia.
Nyt pakolaislasten koulutustarpeet kasaavat Ruotsin opetusjärjestelmälle ennennäkemättömät paineet.
Länsinaapuriin on saapunut arviolta 245 000 siirtolaista vuoden 2014 jälkeen. Heistä noin 70 000 on alle 18-vuotiaita. Valtaosa näistä nuorista saapui Syyriasta, Afganistanista tai Irakista, missä sota ja pakolaisuus ovat estäneet heitä saamasta kunnollista opetusta.
Ei siis ihme, että tulokkaiden osaamistaso kouluissa on yleisesti jäljessä ruotsalaisista ikätovereista. Uuden kielen, monesti myös uudenlaisten aakkosten, oppimisen lisäksi tulijoiden on omaksuttava uusia ajattelun ja opiskelun tapoja.
– Tuo on todellinen haaste, myöntää Ruotsin opetusministeri Gustav Fridolin uutistoimisto AFP:lle.
Epäonnistumiseen ei olisi ministerin mukaan varaa.
– Tulee yhteiskunnalle paljon kalliimmaksi maksaa opetusjärjestelmä, joka on pettänyt maahanmuuttajat, kuin jos annetaan heille jo alun perin kunnon koulusivistys.
Tilannetta ei helpota se, että Ruotsin kouluissa on akuutti opettajapula: niihin on löydettävä 60 000 ammattipätevyyden hankkinutta opettajaa vuoteen 2019 mennessä.
Valokeilassa Ruotsi ja Suomi
Unicefin huhtikuussa julkaisema globaali vertailu kertoi, että koulujen oppimistulokset putosivat vuosien 2006 ja 2012 välillä eniten kahdessa Pohjoismaassa. Toinen on Ruotsi, toinen puolestaan Suomi.