Vyöry käynnistyi neljä vuotta sitten. Sen seurauksia hallittiin huonosti ja siksi se muutti Saksaa perusteellisesti. Kaikki pakolaisiin liittyvä ei kuitenkaan enää ole läheskään niin huonosti kuin idän vaaleissa jyrännyt laitaoikeisto väittää, kirjoittaa MTV:n kirjeenvaihtaja Tapio Nurminen kommentissaan.
Neljässä vuodessä Saksaan on tullut 1,5 miljoonaa turvapaikanhakijaa.
Luku on suuri. Sama kuin joka neljäs suomalainen pakkaisi laukkunsa ja päättäisi asettua Rein- ja Oder-jokien välimaastoon.
Suomalaisten kohdalla sopetutuminen olisi helpompaa.
Vain pieni osa puhuisi saksaa, mutta melkein kaikki pärjäisivät englannilla. Suurimmalla osalla olisi koulutus ja kaikki olisivat tottuneet jotakuinkin samanlaiseen kulttuurin kuin mihin saksalaiset ovat tottuneet.
Kotouttaminen oli alussa epätoivoista rämpimistä
Vuosina 2015-2016 pääosin Irakista, Syyriasta ja Afganistanista tulleiden kohdalla jotakuinkin kaikki oli toisin. Eivätkä Saksan viranomaiset olleet mitenkään valmistautuneet tällaiseen tulvaan.
Sijoittaminen ja kotouttaminen olivat pitkään epätoivoista rämpimistä, joka kuumensi tunteita sekä Saksan kantaväestön, että myös tulijoiden keskuudessa. Sillä seurauksella, että pakolaisista, joista iso osa oli muslimitaustaisia, tuli poliittisia lyömäaseita.
Osin hyvin perustein. Pääsääntöisesti huonoin.
Pakolaisaallon mukana tulleiden nuorten miesten osuus Saksan rikostilastoissa on suhteellisen suuri. Erityisesti nuorten muslimimiesten tekemiä väkivaltarikoksia ja raiskauksia on liikaa.
Myös suurkaupunkien tiettyjen osien ghettoutuminen, jota pakolaiskriisi vauhditti, on iso ongelma monesta syystä. Yksi on koulutuksen tason lasku. Luokat täyttyvät alueellisesti pakolaisten kielitaidottomista lapsista. Opettajien on pakko keskittyä kaitsemaan heitä.
Siinä hyviä perusteita. Niihin tukeutuen on helppo lietsoa pelkoa
40 prosenttia on töissä
Puhe siitä, että valtaosa turvapaikanhakijoista tuli Saksaan laiskottelemaan ja elämään sosiaaliturvan varassa, taas on yhä enemmän palturia.
Tuoreet tilastot kertovat, että neljässä vuodessa tulleista 1,5 miljoonasta pakolaisesta 40 prosenttia on tällä hetkellä töissä. Vuonna 2016 osuus oli seitsemän prosenttia.
Saavutus on kunnioitettava, vaikka vielä on paljon tehtävää. Hyvän kehityksen taustalla on Saksan pitkään jatkunut talouskasvu.
Vuodesta 2014 Saksaan on luotu kaksi miljoonaa uutta työpaikkaa. Työttömyys on alle viidessä prosentissa.
Väitteet siitä, että pakolaiset veisivät saksalaisilta työt, eivät siis nekään perustu tosiasioihin.
Siitä huolimatta Vaihtoehto Saksalle (AfD) ratsasti kahdessa Itä-Saksan osavaltiossa murskavoittoon ulkomaalaisvastaisuudella. Populistin pahin vihollinen on tosiasia.
"Kunnon ihmisiä" pelottaa
"Meitä on kusetettu niin monta kertaa niin monessa asiassa", murisi eräs AfD:n kannattaja, kun olin katsomassa puolueen vaalitilaisuutta Brandenburgissa.
Hän ei suostunut perustelemaan missä ja miten on kusetettu.
Viereen kiilannut vanhempi nainen aloitti heti paasaamisen pakolaisista. "Niitä" on kuulemma liikaa kaikkialla eivätkä "kunnon ihmiset" uskalla enää illalla lähteä ulos kodeistaan.
AfD:n kärkiehdokkaat tietävät, mitä tälle joukolle pitää myydä.
He kohottavat erityisesti Itä-Saksan vaalitilaisuuksissa tunnelmaa ihmettelemällä, miten DDR-taustainen liittokansleri Angela Merkel saattoi unohtaa itäsaksalaiset ja keskittyä hyysäämään "yli miljoonaa syyrialaista, irakilaista ja afganistalaista".
Todellisuudessa ulkomaalaisvastaisuuden siemenet ovat muualla kuin pakolaisten käyttäytymisessä tai työllistymisessä.
Mullistuksista kärsivät syyttävät ulkomaalaisia
Viimeksi kuluneiden kolmen vuosikymmenen aikana koko Eurooppa on ollut rajujen muutosten kourissa.
Osaa näistä myllerryksistä, esimerkiksi Saksojen yhdistymistä ja EU:n laajenemista itään, on lähtökohtaisesti pidetty myönteisinä.
Seuraukset ovat kuitenkin olleet liian monille kielteisiä. Se on lisännyt epävarmuutta ja syövyttänyt ihmisten sieluun pelon, jota on vaikea hälventää.
Historiasta, sekä läheltä että kaukaa, löytyy paljon esimerkkejä siitä, miten isoissa murrosvaiheissa viha kanavoidaan ulkomaalaisiin ja "muunlaisiin".
Siitä on paljolti kysymys myös nyt.
Maahanmuttajia tarvitaan kipeästi
Poliitikkojen, niiden jotka eivät halua ratsastaa ulkomaalaisvastaisuudella, pitäisi antaa nykyistä parempia vastauksia niille äänestäjille, jotka pelkäävät ja ovat epävarmoja.
Niin Saksassa, Suomessa kuin koko EU:ssa.
Pitäisi erityisesti siksi, että jotakuinkin kaikki EU-maat tarvitsevat työtä tekeviä ja veroja maksavia ulkomaalaisia. Kipeästi.
Heitä ei esimerkiksi Itä-Saksaan enää saada, jos AfD saa rauhassa jatkaa vauhkoamistaan.