Ruotsi vaikeuttamassa turvapaikkasääntöjä kolmeksi vuodeksi: Oleskeluluvista tilapäisiä, perheenyhdistämisä kiristetään

Kiristysten on tarkoitus olla voimassa enintään kolme vuotta. Esityksen mukaan turvapaikanhakijoille ryhdytään myöntämään pääosin vain tilapäisiä oleskelulupia. Samalla perheenyhdistämisen ehtoja kiristetään koskemaan vain ydinperhettä.

Pakolaisaseman saaneet hakijat voivat saada jatkossa enimmillään kolmen vuoden oleskeluluvan. Muuhun kansainväliseen suojeluun oikeutetut voivat saada enintään 13 kuukauden oleskeluluvan. Heillä ei olisi ollenkaan oikeutta perheenyhdistämiseen.

Oleskeluluvat tilapäisiksi ja kiristyksiä perheenyhdistämiseen

• Ruotsi ryhtyy myöntämään pääosin vain tilapäisiä oleskelulupia 
• Pakolaiset voivat saada enintään kolmen vuoden oleskeluluvan, muuhun suojeluun oikeutetut 13 kuukauden luvan
• Muuhun suojeluun oikeutetuilla ei ole oikeutta perheenyhdistämiseen. Pakolaisilla se rajoitetaan ydinperheeseen  
• Oleskelupa voidaan muuttaa pysyväksi, jos hakija pystyy elättämään itsensä Ruotsissa 
• Uusien lakien on määrä astua voimaan 20. heinäkuuta ja olla voimassa enintään kolme vuotta
• Ne koskevat turvapaikkahakemuksia, jotka on jätetty viime vuoden marraskuun 25. päivän jälkeen

Jos esitys menee läpi, Ruotsista ei enää voisi saada oleskelulupaa pelkästään niin kutsutun muun suojeluntarpeen perusteella. Kategoria on ollut käytössä yksin Ruotsissa.

Ruotsi on turvapaikkahakemusten suurimpia vastaanottajamaita Euroopassa. Verrattuna viime vuoteen hakemusten määrä on kuitenkin pudonnut selvästi.

Kokoomus tekisi kiristyksistä pysyviä 

Ruotsin sosiaalidemokraateista ja ympäristöpuolueesta koostuvalla vähemmistöhallituksella ei ole yhteistä turvapaikkapolitiikkaa. 

Ympäristöpuolueen mukaan kuitenkin koko hallituksen tavoitteena on, että Ruotsi palaa takaisin entisenkaltaiseen pakolaispolitiikkaansa. 

– Meille on aivan keskeistä, että uudet, tilapäiset lait tulevat olemaan voimassa niin lyhyen aikaa kuin mahdollista, sanoi puolueen kansanedustaja Maria Ferm.

Vasemmistopuolue ja keskusta aikovat äänestää esitystä vastaan. Sen sijaan ruotsidemokraattien mielestä kiristykset eivät mene tarpeeksi pitkälle. Puolue haluaisi muun muassa ryhtyä käännyttämään turvapaikanhakijoita heti rajalla.

– Meidän pitää varmistaa, ettei Ruotsi vaikuta houkuttelevalta maalta, sanoi ruotsidemokraattien edustaja Paula Bieler.

Maltillinen kokoomus aikoo äänestää hallituksen esityksen puolesta. Se haluaisi tehdä muutoksista pysyviä.

Viime viikolla julkaistussa mielipidekyselyssä kokoomus oli Ruotsin suurin puolue. Vaalit järjestään 2018.

Pääministeri, sosiaalidemokraattien Stefan Löfven ei halunnut arvioida, miten Ruotsin turvapaikkapolitiikka voisi muuttua vaalien jälkeen.

– Sitä on liian varhaista sanoa, Löfven totesi.

YK:lta ja ihmisoikeusjärjestöitä moitteita 

Kiristyksiä vastustavat muun muassa ihmisoikeusjärjestöt ja Ruotsin kirkko. Ne aikovat osoittaa tänään mieltään Tukholmassa esitystä vastaan. 

YK:n pakolaisjärjestö UNHCR on ollut erityisen huolissaan siitä, miten oleskelulupien muuttaminen tilapäisiksi ja perheenyhdistämisen vaikeuttaminen vaikuttaa lapsiin.

– Kolme vuotta on lapsen elämässä pitkä aika elää epävarmuudessa ja ilman vanhempia tai muita huoltajia. Sillä voi olla pitkäkestoisia vaikutuksia lapsen kehittymiselle aikuiseksi, järjestö sanoi maaliskuussa julkaistussa raportissaan.

Myös Ihmisoikeusjärjestö Human Rights Watchin mukaan esitys uhkaa suojelua tarvitsevien lasten hyvinvointia ja vaikeuttaa heidän sopeutumistaan ruotsalaiseen yhteiskuntaan.

– Ruotsi on pitkään ollut johtavassa asemassa edistämässä turvapaikanhakijoiden ja pakolaisten oikeuksia. Ruotsin ei pitäisi uhrata vaarassa olevien lasten hyvinvointia sen edestä, että maasta tulisi vähemmän houkutteleva turvapaikanhakijoille, sanoi järjestön edustaja Rebecca Riddell.