Tutkimus: Lakimuutokset heikensivät turvapaikanhakijoiden asemaa – Maria Ohisalo: "Meillä on oikeasti aika vakava miettimisen paikka"

Suomi pyrki ulkomaalaislain muutoksilla vuosina 2015–2019 tehostamaan oleskelulupaprosesseja ja ehkäisemään väärinkäytöksiä. 

Kuten asia sisäministeriön diamateriaaleissa asia ilmaistaan, yksilön "oikeus hakea turvapaikkaa on jäänyt vähemmälle huomiolle".

Hallituksen teettämässä tutkimuksessa arvioidaan ulkomaalaislain muutoksien vaikutuksia.

Yhtenä seurauksena Suomeen on syntynyt väliinputoajien ryhmiä sellaisista ihmisistä, jotka eivät ole saaneet oleskelulupaa, mutta joita ei saada poistetuksi maasta viranomaistoimin.

Kohtuuttomia tilanteita

Suomi lopetti vuonna 2016 oleskelulupien myöntämisen humanitaarisen suojelun perusteella. Suojeluun liittyviä oleskelulupia on myönnetty tästä eteenpäin vain turvapaikan tai toissijaisen suojelun perusteella.

Humanitaarista suojelua voitiin antaa, jos yleensä Somaliasta, Irakista tai Afganistanista tullut henkilö ei voinut palata kotimaahansa joko huonon turvallisuustilanteen tai ympäristökatastrofin takia.

Juuri humanitaarisen suojelun poistaminen johti tutkimuksen mukaan kohtuuttomiin tilanteisiin, joissa jopa Suomeen jo kotoutuneet työ- tai opiskelupaikan saaneet henkilöt putosivat kaikkien oleskelulupien ulkopuolelle.

Kun kaikki ilman oleskelulupaa jääneet eivät ole poistuneet Suomesta, eivätkä viranomaiset ole pystyneet poistamaan heitä maasta, on tutkimuksen mukaan Suomeen syntynyt erilaisia väliinputoajien ryhmiä.

– Pidän tärkeänä sitä, että nyt löydetään ratkaisut, joilla kukaan ei putoa yhteiskunnan reunoille, sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) kommentoi tiedotustilaisuudessa.

Ulkomaalaislakia kiristettiin myös jo vuonna 2014 päättämällä, ettei tilapäisiä oleskelulupia enää myönnettäisi, jos hakijan olisi tosiasiassa mahdollista palata kotimaahansa. Myös perheenyhdistämisen kriteerejä tiukennettiin viime hallituskaudella.

Prosesseja yritettiin lisäksi tehostaa lyhentämällä valitusaikoja. Tutkimuksen mukaan tarve muutos- ja uusintahakemuksille kuitenkin lisääntyi.

Ohisalo: Haavoittuvia on puolustettava

Sanna Marinin (sd.) hallituksen tilaaman tutkimuksen ovat toteuttaneet Åbo Akademin ihmisoikeusinstituutin, Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan, Siirtolaisuusinstituutin sekä Euroopan kriminaalipolitiikan instituutin tutkijat.

Tutkijat suosittelevat toimenpiteitä, joihin lukeutuu esimerkiksi keskeisten toimijoiden rahoituksen kasvattaminen sekä alan koulutuksen lisääminen. Erityistä huomiota on kiinnitettävä lapsien oikeuksien toteutumiseen.

Suomen suositellaan jatkossa selvittävän, voisivatko ilman kansainvälistä suojelua saaneet saada oleskelulupia joillakin muilla perusteilla.

Mahdollisesti kyseeseen voisi tulla ulkomaalaislain mittavampikin uudistus.

Sisäministeri Ohisalon mukaan yhteiskunnassa "ollaan vaarallisilla vesillä", jos haavoittuvassa asemassa olevia turvapaikanhakijoita ei puolusteta.

– Tässä meillä on oikeasti aika vakava miettimisen paikka, Ohisalo kommentoi.