Ulkomaalaislakiin vuonna 2015–2019 tehtyjen muutosten vaikutuksia on selvitetty. Turvapaikanhakijoiden uusintahakemusten määrä lisääntyi, ja ilman oleskelulupaa Suomeen jääneistä syntyi väliinputoajien ryhmiä.
Suomi pyrki ulkomaalaislain muutoksilla vuosina 2015–2019 tehostamaan oleskelulupaprosesseja ja ehkäisemään väärinkäytöksiä.
Kuten asia sisäministeriön diamateriaaleissa asia ilmaistaan, yksilön "oikeus hakea turvapaikkaa on jäänyt vähemmälle huomiolle".
Hallituksen teettämässä tutkimuksessa arvioidaan ulkomaalaislain muutoksien vaikutuksia.
Yhtenä seurauksena Suomeen on syntynyt väliinputoajien ryhmiä sellaisista ihmisistä, jotka eivät ole saaneet oleskelulupaa, mutta joita ei saada poistetuksi maasta viranomaistoimin.
Kohtuuttomia tilanteita
Suomi lopetti vuonna 2016 oleskelulupien myöntämisen humanitaarisen suojelun perusteella. Suojeluun liittyviä oleskelulupia on myönnetty tästä eteenpäin vain turvapaikan tai toissijaisen suojelun perusteella.
Humanitaarista suojelua voitiin antaa, jos yleensä Somaliasta, Irakista tai Afganistanista tullut henkilö ei voinut palata kotimaahansa joko huonon turvallisuustilanteen tai ympäristökatastrofin takia.
Juuri humanitaarisen suojelun poistaminen johti tutkimuksen mukaan kohtuuttomiin tilanteisiin, joissa jopa Suomeen jo kotoutuneet työ- tai opiskelupaikan saaneet henkilöt putosivat kaikkien oleskelulupien ulkopuolelle.
Kun kaikki ilman oleskelulupaa jääneet eivät ole poistuneet Suomesta, eivätkä viranomaiset ole pystyneet poistamaan heitä maasta, on tutkimuksen mukaan Suomeen syntynyt erilaisia väliinputoajien ryhmiä.