Sanoussi haluaisi 6-vuotiaan lapsensa Suomeen – perheenyhdistäminen vaikeutumassa merkittävästi

Pakolaisavun mukaan perheenjäseniä on jo nyt vaikea saada Suomeen aiempien tiukennusten jälkeen.  

Lakiehdotuksen mukaan ulkomaalaisten perheenyhdistämistä koskeva toimeentuloehto laajenee koskemaan myös kansainvälistä suojelua saavia ja Suomen kansalaisia. Laskelmien mukaan perheenkokoajalle pitää verojen jälkeen jäädä käyttövaraa 2600 euroa kuussa, jotta hän saisi Suomeen puolisonsa ja kaksi lastaan.  

Tästä on kyse: Suomeen voi saada vain ydinperheen

- Perheenyhdistäminen edellyttää sitä, että perheenkokoajalla on jo turvapaikka tai oleskelulupa Suomessa.  

- Perheenjäseniksi lasketaan puoliso, alaikäinen lapsi ja alaikäisen huoltaja.  

- Hakemuksen voi panna vireille vain ulkomailla asuva hakija itse.  

- Perheenyhdistämisen ehtoja ollaan tiukentamassa.  

- Sekä toissijaisen suojelun perusteella oleskeluluvan saaneille että Suomen kansalaisille tulee toimeentuloedellytys, joka jo koskee työn tai opintojen takia Suomeen muuttaneita ulkomaalaisia.  

- Pakolaisaseman saaneita vaatimus ei koske, jos perheenjäsenet hakevat oleskelulupaa kolmen kuukauden sisällä.  

- Ehtoja kiristettiin myös vuosina 2010 ja 2012, minkä jälkeen hakemukset vähenivät yli kaksi kolmasosaa noin 500-800 hakemukseen vuodessa.  

- Myönteisen päätöksen on saanut vuosittain tuhatkunta ihmistä, joiden omainen saa kansainvälistä suojelua. Suuri osa näistä hakemuksista on tullut ennen ehtojen kiristämistä.  

Uudistus voi vähentää perhesidehakemuksia muutamiin tuhansiin, kun niitä aiempien arvioiden mukaan voisi tulla 30 000 ellei enemmän. Näin kertoo ylijohtaja Jorma Vuorio sisäministeriöstä.  

– Lain todelliset vaikutukset nähdään kuitenkin vasta sitten, kun se on tullut voimaan, Vuorio sanoo.

Lakia viedään eteenpäin nopealla aikataululla, ja se on tarkoitus saada voimaan jo ennen kesää.  

Vuorion mukaan perheenyhdistämisen tiukentaminen on hallituksen poliittinen linjaus. Lähtökohtana on se, että perhe pystytään elättämään eikä jäädä sosiaaliturvan varaan.

Vastaavia EU-direktiivin mukaisia ehtoja on käytössä myös muissa maissa, ja esimerkiksi Ruotsi suunnittelee tiukennuksia.  

Hakemusta ei voi tehdä Suomessa  

Suomen Pakolaisavun viestintäpäällikkö Kaisa Väkiparta huomauttaa, että bruttotulojen ja muiden käyttövarojen pitäisi nousta lähes 4000 euroon, jotta saisi kolme omaista Suomeen.  

Perheenyhdistämisen vaatimuksia kiristettiin jo vuosina 2010 ja 2012. Näiden jälkeen hakemuksen on voinut laittaa vireille vain ulkomailla oleva perheenjäsen itse matkustamalla Suomen edustustoon.

Hänen on myös oleskeltava laillisesti maassa, missä edustusto sijaitsee.  

– Hakija tarvitsee matkustusasiakirjat ja viisumin. Suurlähetystö voi olla kaukanakin, esimerkiksi afganistanilaiset joutuvat menemään Intiaan Pakistanin kautta. Se on pitkä ja kallis matka, kuvailee Väkiparta, jonka mukaan lainmuutoksella ajetaan perheenjäseniä salakuljettajien vaarallisille reiteille.

Hakemuksista noin 30-40 prosenttia on viime vuosina hyväksytty. Alaikäisinä tulleiden lasten osalta luku on pienempi, joten he saavat harvoin huoltajansa Suomeen.  

Järjestöjen vetoomus Amnestyn verkkosivuilla on kerännyt runsaassa viikossa yli 8000 nimeä.  

Tytär piileskelee Afrikassa

Eräs perheenjäsentään odottava on togolainen pakolainen Mohamed Bawa Sanoussi, joka yrittää saada luokseen 6-vuotiaan tyttärensä.

Hän tuli Suomeen vuonna 2010 jouduttuaan kotimaassaan poliittisen vainon kohteeksi ja vankilaan.  

Helsingissä asuva Sanoussi on työskennellyt postinjakajana, siivoojana ja Pakolaisavun vertaisohjaajana, mutta on perustanut äskettäin kotisiivousyrityksen. Elämä on kiireistä, mutta ajatuksissa pyörii usein Afrikkaan jäänyt tytär.  

– Koko perheen piti lähteä Togosta pakoon. Tytär piileskelee äitini ja kahden veljeni kanssa, ja mukana on myös viisi orpoa, joista pidin huolta.  

Koska isä ei voi anoa perheenyhdistämistä Suomesta käsin, tytön pitäisi matkustaa esimerkiksi Nigeriaan Suomen suurlähetystöön tekemään hakemusta. Hänellä ei kuitenkaan ole passia, ja sitä olisi vaarallista lähteä hakemaan Togosta. 
– Suomessa on paljon ihmisiä samassa asemassa kuin minä. Haluamme pitää huolta lapsistamme kuten muutkin, Sanoussi korostaa.