Ruotsi haluaa säilyttää asemansa eurooppalaisittain merkittävänä asevalmistajana ja -viejänä. Ruotsi kauppaa maailmalla upouusia Jas Gripen E -hävittäjiä. Niiden valmistaja Saab haluaa myydä niitä myös Suomeen, kun täällä haetaan korvaajia Horneteille.
Saab esitteli upouuden Jas Gripeninsä, E-mallin, kansainväliseen tyyliin toukokuun puolivälissä Linköpingissä. Monitoimihävittäjän vaikuttaviin videoihin oli nähty vaivaa, ja itse mallin paljastustakin seurasi monisatapäinen joukko kutsuvieraita poliitikoista ammattisotilaisiin eri puolilta maailmaa.
Ruotsi on yksi harvoista maista, missä hävittäjiä yleensä valmistetaan. Kilpailu asiakkaista on kovaa, ja asekaupoissa on politiikka myös usein läsnä.
– Gripen on tälle hetkellä maailman paras hävittäjä. Siinä yhdistyvät erinomaisesti toimintakyky ja järkevä hinta, kehuu Saabin varatoimitusjohtaja Lennart Sindahl.
Jos Suomi päättäisi hankkia Jas Gripen E:n uudeksi puolustusvoimien koneeksi, olisi se suuri voitto Saabille ja Ruotsin aseteollisuudelle. Suomen taivaalla takavuosina lensivät siivistään helposti tunnistettavat Saabin Viggenit ja Drakenit.
2:13
Lobbausta lahden yli
Saabin edustajia nähdään lähivuosina Suomessa lobbaamassa konettaan. Samalla tuodaan todennäköisesti esiin maiden välinen, yhä tiivistyvä puolustusyhteistyö.
Ruotsalaisvalmistaja puhuu mielellään paitsi Gripenin hinnasta ja ominaisuuksista suomalaisiin olosuhteisiin, myös siitä, että päätös toisi töitä Suomeen muun muassa koneen ylläpidon, huollon ja teknisten päivitysten kautta.
0:43
0:39
Pois tuskin olisi suljettu neuvottelut muunlaisestakaan yhteistyöstä. Saabin suuromistajien Wallenbergien yritysimperiumiin kuuluu useita ruotsalaisia suuria toimijoita.
Ruotsi on myynyt Gripeneitä Etelä-Afrikkaan ja Thaimaahan. Brasilia ostaa 36 E-mallin konetta. Lisäksi koneita on liisattu Tshekille, Unkarille ja Britannialle. Slovakian kanssa neuvotellaan, ja ainakin Kolumbia on potentiaalinen asiakas.
Ruotsi hankkii 60 Gripeniä
Ruotsin valtio aikoo hankkia 60 JasGripen E:tä, kun niitä alkaa valmistua kunnolla ensi vuosikymmenen alkupuolella. Varhaisempia malleja Ruotsin ilmavoimille on myyty yli 200.
Itämeren turvallisuustilanteen kiristyessä myös Ruotsi vahvistaa puolustustaan. Puolustusbudjetti nousee tämän vuoden 44,8 miljardista kruunusta (4,8 miljardia euroa) vuonna 2019 yli 49 miljardiin kruunuun. Kotimaiselle aseteollisuudelle se lupaa ostoja.
Läntisen Euroopan asevalmistajien vienti on viime aikoina hieman laskenut, toteaa Tukholman kansainvälinen rauhantutkimuslaitos Sipri. Järjestön mukaan vuosina 2009-2013 Ruotsi oli 11. merkittävin aseviejä maailmassa, ja toissa vuonna Saab oli maailman 37. suurin asevalmistajayhtiö.
Maan bruttokansantuotteesta asevienti on erittäin pieni osa, mutta viennin määrässä per asukas Ruotsi on kärkimaita. Toissa vuonna Ruotsi oli neljäs Israelin, Sveitsin ja Venäjän jälkeen.
Gripen ja sukellusvene Saabin ykkösaseet
– Meillä on kaksi olennaista turvallisuusintressiä, Gripenit ja sukellusveneet, ne ovat Ruotsin puolustusteollisuuden selkäranka, sanoo Sindahl Saabin osuudesta maan puolustusteollisuudessa.
Sukellusveneitä esiteltiin myös puolustusministeri Jussi Niinistölle tämän tavatessa puolustusministeri Peter Hultqvistin Karlskronassa.
– Saabin tuotannosta 60-70 prosenttia menee vientiin, luku hieman vaihtelee vuosittain. Vienti on meille ratkaisevan tärkeää, Sindahl sanoo.
Saabin liikevaihto viime vuonna oli lähes kolme miljardia euroa. Luku on suurinpiirtein sama kuin Suomen puolustusbudjetti. Neljä viidesosaa tulee yhtiölle ase- ja turvallisuusalan kaupasta. Yhtiön tuotetarjonta on laaja koneista ja sukellusveneistä tutka- ja havaintojärjestelmiin, ohjuksiin ja kivääreihin.
Ruotsissa on puolisentoistasataa asevalmistajaa. Niistä alle puolet vie ulkomaille. Saabin osuus Ruotsin aseviennistä on kuutisenkymmentä prosenttia.
Saabin lisäksi merkittäviä valmistajia ja viejiä on muun muassa brittiläinen BAE Systems, jonka alla toimiva BAE Systems Bofors valmistaa Ruotsissa esimerkiksi tykkejä ja ammuksia.
Asevienti puhuttaa Ruotsissa aina
Asevientiin liittyy politiikan lisäksi huhuja ja todistettuja tapauksia lahjonnasta. Myös aseiden myynti kansalaisiaan sortaviin tai rajojen yli iskeviin valtioihin ja diktatuureihin on arka aihe.
Sindahl myöntää, että aina joidenkin asiakasmaiden - joita Saabilla on noin sata - "bisnesympäristö" ei ole miellyttävä.
– Ruotsissa viranomainen tutkii aina aseiden myynnin ulkomaille. Teemme töitä sen eteen, että pysymme aina rajan oikealla puolella, Sindahl vakuuttaa.
Boforsista puhuttaessa nousee aina esiin lahjontaskandaali 1980-luvulta. Tuolloin Intia osti yli 400 ruotsalaistykkiä, ja kaupan tekemisen helpottamiseksi useiden intialaisten poliitikkojen syytettiin vastaanottaneen lahjuksia Boforsilta.
Ruotsissa kiistellään näkyvästi myös aseiden myynnistä ihmisoikeuksia polkeviin maihin.
Aseita sortovaltioille
Viime vuoden keväällä ulkoministeri Margot Wallström arvosteli voimakkaasti Saudi-Arabian ihmisoikeustilannetta. Saudit suuttuivat, ja Ruotsissakin ainakin osa piti tapausta kiusallisena. Ruotsi oli aloittanut vuosikymmen aiemmin sotilaallisen yhteistyön Arabian niemimaan jättivaltion kanssa.
Arvostelua ovat herättäneet Ruotsin asekaupat moniin muihinkin maihin, kuten Pakistaniin, Bahrainiin, Algeriaan, Malesiaan ja Venäjälle.
Linköpingiläiset ovat ylpeitä Saabistaan. Silti vienti epädemokraattisiin maihin arveluttaa.
– Se on hyvin epäilyttävää, tietysti. Meidän ei pitäisi yleensäkään viedä, minnekään, sanoo nelikymppinen Angela Linköpingin keskustorin laidalla.
– Siihen löytyy keinoja. Toivotaan, että asiaa voidaan hoitaa, sanoo puolestaan kuusikymppinen Ulf.