Ruotsi pelkää Venäjää – Maa haluaa tiivistää yhteistyötä Suomen kanssa, mutta onko taustalla todellisuudessa Gripenien kauppaaminen?

Puolustusministeri Peter Hultqvist toisti näkemyksensä eilen pohjoismaisen yhteistyön tärkeydestä lehdistötilaisuudessa Tukholmassa, mutta korosti myös, että poliittista päätöksentekoa on nopeutettava kriisitilanteissa varsinkin Suomen ja Ruotsin välillä.

Suunnitelmat Suomen ja Ruotsin välillä ovat vielä keskeneräisiä, puolustusministeri ei vielä suostunut paljastamaan, mitä nopeuttaminen käytännössä tarkoittaisi.

– Meillä on jo hyviä kokemuksia maa-, meri- ja ilmavoimien yhteisharjoituksista ja tulemme tätä yhteistyötä syventämään entisestään, Hultqvist sanoi ohittaen poliittisen päätöksentekoon liittyvät suunnitelmat.

Leikkaukset häämöttävät

Osasyy puolustusministerin huoleen voi olla Ruotsin hallituksen suunnittelemat leikkaukset. Joulukuussa hyväksytyn budjetin puolustusmenoihin.

Varsinkin vasemmistoliitto on halunnut huomattavia muutoksia ja sosiaalidemokraattinen päämimisteri Stefan Löfven on ollut myötämielinen lähes 400 miljoonan euron leikkauksille.

Ruotsalaiset kenties laskevat, että pohjoismaisella yhteistyöllä pystyttäisiin kattamaan mahdollinen budjetin kautta tuleva turvallisuusvaje ja toisaalta saamaan lisäturvaa varsinkin Venäjää vastaan. Ruotsalaiset eivät olet yksin ajatuksiensa kanssa, Norjan ja Suomen  suunnasta yhteistyölle ollaan oltu varsin myötämielisiä.

Lobbausta vai ei?

Puolustusyhteistyö oli viimeviikolla yksi puheenaiheista, kun Suomen ja Ruotsin pääministerit kohtasivat.

Suomen puolustusministeri Jussi Niinistö (sin.) puolestaan esitti Sälenin turvallisuuskokouksessa, että Suomen, Ruotsin ja Norjan pohjoisilla alueilla maavoimat aloittaisivat säännölliset yhteisharjoitukset. Vastaava harjoittelu, "cross border training", on ilmavoimille jo tuttua.

Vai onko lopulta kaiken yhteistyöhalun ja pelottelun takana kuitenkin vain halu voittaa tarjouskilpailu uudesta hävittäjästä?

Ruotsalaiset haluavat Gripenit Suomeen

Viimeviikolla ruotsalainen Saab jätti oman tarjouksensa Gripen hävittäjästä HX-hankkeen ensimmäiseen tarjousvaiheeseen, jossa haetaan uutta konetyyppiä 2025-2030 käytöstä poistuvien Hornetien korvaajaksi.

Mukaan valituille viidelle konevalmistajille lähetetään tarkennettu tarjouspyyntö vuoden 2019 aikana ja vuoden 2020 loppuun mennessä valmistajien on jätettävä lopulliset tarjoukset. Konehankinnasta päättää valtioneuvosto vuonna 2021. Hankkeen kustannusarvio on 7-10 miljardia euroa, johon ei ole laskettu koneen elinkaaren aikana kertyviä ylläpito- ja kehityskustannuksia.

Ruotsalaisten ensimmäisen kierroksen tarjouksesta paljastui muutamia mielenkiintoisia yksityiskohtia eilen, 64 koneen tarjous sisälsi 52 yksipaikkaista

Gripen E-konetta ja 12 kaksipaikkaista Gripen F-konetta. Ruotsalaiset myös uskovat vahvasti, että Gripen olisi kustannustehokkuudeltaan ylivoimainen.

Saabin toimitusjohtaja Håkan Buskhe lupasi myös, että Gripenin valinta toisi sekä työtä että teknologista osaamista Suomeen.

Ruotsin ilmavoimien komentaja Mats Helgesson oli lehdistötapaamisten suorasukaisin, ja viittasi omassa kommentissaan myös Venäjältä tulevaan uhkaan.

– Gripen, erityisesti E-malli, on suunniteltu tappamaan venäläisiä Suhoi-koneita. Siinä meillä on mustavyö, Helgesson totesi.