Ruotsi avautuu muuttuneesta asetelmasta taivaalla: Elektroninen häirintä alkaa heti ruotsalaiskoneiden noustua ilmaan

Ruotsin ilmavoimien esikuntapäällikön mukaan Venäjän ilmavoimien toiminta on erilaista kuin vielä joitakin vuosia aiemmin.

– Venäläisten koneiden käyttäytyminen on muuttunut viimeisen kolmen-neljän vuoden aikana. Aggressiivista lentämistä on enemmän, kertoo ilmavoimien esikuntapäällikkö eversti (nyttemmin prikaatikenraali) Anders Persson kanadalaisessa Skies-lehdessä.

Lehti on tehnyt laajan reportaasin Saabin uudesta Gripen E -koneesta, joka on mukana myös Kanadan hävittäjäkilpailussa. Kuten Suomi, myös Kanada hakee korvaajaa ikääntyvälle F-18 -kalustolleen.

Skiesin jutussa todetaan, että venäläiset Suhoi Su-27, -34 ja -35 -hävittäjät ovat viimeisen parin vuoden aikana lentäneet vain kymmenen metrin etäisyydellä ruotsalaiskoneista.

Aiemmin tänä vuonna venäläinen signaalitiedustelukone lensi kahden hävittäjän saattamana Ruotsin ilmatilassa minuutin ajan.

Perssonin mukaan kyseessä oli ”meille suunnattu signaali”.

– Sellaista ei koskaan aiemmin ole tapahtunut Ruotsin ilmatilassa. Hävittäjä kyllä [on lentänyt], samoin signaalitiedustelukone, mutta ei koskaan signaalitiedustelukone hävittäjien saattamana.

Perssonin mukaan venäläisten elektroninen häirintä alkaa heti, kun ruotsalaiskoneet lähtevät ilmaan.

Saabin edustajat korostavat artikkelissa, kuinka Gripen E ja etenkin sen elektronisen sodankäynnin järjestelmät on rakennettu Itämeren toimintaympäristöön.

Vastaavasti kone on rakennettu mahdollisimman nopeaa päivitettävyyttä silmälläpitäen, eikä esimerkiksi häivekoneille ominainen koneen tutkapinta-alan minimointi ole niin tärkeää.

– Jos rungon rakentaa vain häiveteknologiaa varten, koneella ei voi tehdä aivan kaikkia muunlaisia asioita. Me toimimme toisella tavalla: elso-järjestelmämme voi tehdä koneesta näkymättömän, Saabin Aeronautics -liiketoiminta-alueen johtaja Jerker Ahqvist toteaa.

– Häive on niin paljon muutakin kuin tutkapinta-ala, luonnehtii puolestaan yhtiön Kanadan myyntijohtaja Patrick Palmer.

– Pinta-alan merkitys laskee, kun teknologia edistyy. Kymmenen vuoden päästä tutkien tehokkuus on paljon parempi kuin tällä hetkellä.

Kanadan hävittäjähankinta on samankaltainen kuin Suomessa siksikin, että sen muina ehdokkaina ovat myös HX-hankkeeseen osallistuvat Boeingin Super Hornet sekä Lockheed Martinin F-35. Näistä jälkimmäinen oli jo tulossa Kanadaan, kunnes valtaan noussut pääministeri Justin Trudeau toteutti vaalilupauksensa ja perui konetilauksen liian kalliina.

Suomelle kaupattavat Eurofighter Typhoon sekä Dassault Rafale olivat nekin ehdolla Kanadaan, kunnes vetäytyivät hankkeesta.

Uutta kalustoa odotellessa Kanadan ilmavoimat joutuu paikkaamaan kyvykkyyttään muun muassa Australiasta hankituilla käytetyillä F-18 -koneilla.