Ruotsalaistutkija: Vaikuttiko perintöveron poisto kuolintilastoihin tammikuussa 2005?

Heti vuodenvaihteen jälkeen vuonna 2005 kuoli epätavallisen monta ihmistä, kun taas määrä oli normaalia pienempi joulukuun viimeisinä päivinä vuonna 2004.

– Olen kuullut, että kuoleva pystyy pelkästään tahdon voimalla pitkittämään jonkin verran elämäänsä. Sama voidaan saada aikaan myös tehokkailla hoidoilla, Olsson sanoo. Hän arvelee, että Ruotsissa kävi juuri näin.

Olen Olssonin työhuoneessa Uppsalan yliopiston Ekonomikum-laitoksella, ja yritän tulkita hänen elekielestään, laskeeko hän leikkiä. En voinut sellaista havaita - en edes ilkikurisuutta.

Olsson on tutkinut Ruotsin perintö- ja lahjaveron vaikutuksia ja arvelee, että ne näkyivät aivan ensimmäiseksi kuolintilastoissa. Monet kuolevat halusivat jättää omaisilleen perinnön puhtaana käteen. Perintövero lakkautettiin kertaheitolla tammikuun alussa 2005.

– Jos suunnittelette jotain samanlaista Suomessa, tehkää uudistus vaiheittain, Olsson neuvoo.

"Perintöveron lakkauttaminen kasvatti luokkaeroja"

Perintövero oli tuonut vuositasolla Ruotsin valtion kassaan noin kolme miljardia kruunua eli ei erityisen paljon.

– Paineita sen poistamiseen oli, varsinkin kun veronkannon hallinnolliset kulut olivat varsin korkeat. Lisäksi uskottiin, että muutos kannustaisi pienyrittäjyyttä, professori Henry Olsson muistelee.

Hän on selvästi kriittinen perintöveron lakkauttamiseen.

– Byrokratiaa syntyy joka tapauksessa pesänselvityksen yhteydessä. En myöskään usko, että veron poistaminen toi uutta potkua yrittäjyyteen.

– Tiedämme, että juuri perinnöt jakaantuvat kaikkein epätasaisimmin teollistuneissa maissa. Niinpä verouudistus on vain kasvattanut luokkaeroja. Rikkaat hyötyivät eniten, köyhät vähiten, Olsson summaa.

Ennen kaikkea hyötyivät ne, jotka nyt saivat periä verottomana vanhempiensa asunnot - varsinkin jos ne oli maksettu valmiiksi.

Pienyrittäjät kiittelevät uudistusta

Myös pienyrittäjät olivat vaatineet uudistusta pitkään. Ruotsin 90-luvun alun laman aikana perintövero leikkasi enimmillään 70 prosenttia perinnöstä. Vero tasoittui 2000-luvulla ja nousi asteittain perinnön määrästä riippuen enää korkeintaan 30 prosenttiin.

Ruotsalaiset perheyritykset arvostelivat perintöveroa myös siksi, että ulkomaille rekisteröityneet kasvottomat yritykset välttyivät siltä kokonaan.

– Tottakai tämä helpottaa yritystoiminnan suunnittelua. Tavoitteena on investoida ja luoda työpaikkoja eikä miettiä, miten lapseni pystyvät maksamaan perintöveronsa, sanoo Tukholman pienyrittäjien puheenjohtaja Örjan Hultåker.

Ruotsin ammattiliittojen keskusjärjestön LO:n taloustutkijat vaativat viime vuonna oikeudenmukaisuussyihin vedoten perintöveron palauttamista. Tosin se ei ole herättänyt juurikaan poliittista vastakaikua.

– Sellainen olisi kohtalokasta. 40-luvulla syntyneet ovat juuri siirtymässä eläkkeelle. Perintövero pakottaisi heidät myymään yrityksensä kokonaan ulkopuolisille. Koko vero oli alunperinkin elinkeinoelämän kannalta väärin rakennettu, toteaa Hultåker.

Katso Kari Lumikeron juttu (Kymmenen uutiset 18.2.2013)