Ruotsalaistutkija kaivoi Pälkäneeltä 80 pääkalloa todistamaan suomalaisten "alemmasta rodusta" – nyt Suomi haluaa 150 vuotta sitten viedyt kallot takaisin haudan lepoon | MTV Uutiset
9:25Suomi vaatii Ruotsia palauttamaan kymmeniä esivanhempiemme kalloja – Viiden jälkeen kertoo, mistä on kyse
Julkaistu 29.01.2022 06:30(Päivitetty 31.01.2022 15:27)
Opetus- ja kulttuuriministeriö vaatii MTV Uutisten tietojen mukaan vielä kevättalven aikana 1870-luvulla Pälkäneeltä ja Savosta Ruotsiin vietyjen pääkallojen palauttamista Suomeen. Tällä hetkellä kallot ovat Karoliinisen instituutin varastossa Tukholmassa.
Miltä tuntuisi, jos oman esiäidin tai -isän kallo olisi kaivettu maasta ja viety toisen maan yliopiston kokoelmiin? Entä jos taustalla olisi vielä rotupolitiikkaa?
1870-luvulla Pälkäneen kunnan alueella Pirkanmaalla liikkui arvostettu ruotsalaistutkija Gustaf Retzius, joka ryhmineen kaivoi Pälkäneeltä ja muutamalta muulta paikkakunnalta Suomesta esiin kymmeniä pääkalloja. Kaikkiaan Suomesta vietiin lahden taakse noin 80 kalloa.
Kalloja mittaamalla sekä ihmisiä valokuvaamalla ja arvioimalla oli tarkoitus todistaa, että suomalaiset ovat ruotsalaisia alempaa rotua.
Museovirasto
Nämä kuvat ovat Gustaf Retziuksen pälkäneläisistä ottamia. Nykyään ne kuuluvat Museovirastolle, mutta ovat osa Tukholman Karoliinisen instituutin kokoelmaa. (Kuva: Museovirasto.)
Tämä pälkäneläisnainen katsoo suoraan Retziuksen kameraan. (Kuva: Museovirasto.)Museovirasto
Ruotsalaistutkija kaivoi Pälkäneeltä kymmeniä pääkalloja todistamaan suomalaisten "alemmasta rodusta" – nyt Suomi haluaa 150 vuotta sitten viedyt kallot takaisin haudan lepoon
Museovirasto
Gustaf Retzius kuvasi ihmisistä sekä kasvoja että profiileja. (Kuva: Museovirasto.)
Museovirasto
Retzius valitsi kuvattavikseen niin nuoria kuin vanhempiakin ihmisiä. Tässä kuvattavana nuori tyttö. (Kuva: Museovirasto.)
Kallonmittaus oli aiemmin tieteen valtavirtaa
Jyväskylän yliopiston etnologian ja antropologian professorin Outi Fingerroosin mukaan Retziuksen toiminta oli hänen ajassaan tieteilijälle hyvin tavallista. Kallonmittaukset kuuluivat suorastaan tieteen valtavirtaan. Myöhemmin niistä innostuivat muun muassa natsit.
– Nykyään pohdituttaa se, oliko oikein toimia näin, Fingerroos toteaa MTV:n Viiden jälkeen -ohjelman haastattelussa.
– Ihan kiinnostava detalji on sekin, että myös suomalaistiedemiehet keräsivät kalloja ja vaihtoivat niitä esimerkiksi unkarilaisten tiedemiesten kanssa. Eli pienimuotoista kilpajuoksentaakin voi ajatella taustalla olleen.
Fingerroosin mielestä olisi kiinnostavaa selvittää myös "vaihtokallojen" kohtaloita.
– Minua kiinnostaisi tietää, mitä näille vaihdon kohteina maailmalle päätyneille kalloille on tapahtunut ja keitä kaikkia ja mitä instituutioita tähän vaihdantatalouteen on aikanaan kuulunut.
Fingerroos kertoo olevansa tyytyväinen siihen, että Pälkäneen kalloista on kiinnostuttu Suomessa nyt valtion johtoa myöten.
– Tietynlaista totuuskomission henkeä tässä tietyllä tavalla tarvitaan.
Kirkkoherrakin kaipaa kalloja takaisin
Yksi kallojen palautusta Suomeen vaativista kansalaisaktiiveista on Pälkäneen kirkkoherra Jari Kemppainen.
Tieto kalloista ja Retziuksen toiminnasta tuli Kemppaisen tietoon alun perin sattumalta, kun ensin erään lehden toimittaja kyseli häneltä asiasta ja myöhemmin ruotsinsuomalaiset aktivistit ottivat häneen yhteyttä.
– He pyysivät Pälkäneen seurakuntaa kirjoittamaan adressin Karoliiniselle instituutille pääkallojen luovuttamiseksi Suomeen, Kemppainen selvittää.
Ruotsiin viedyt kallot ovat Kemppaisen mukaan satoja vuosia vanhoja. Ne oli kaivettu 1500-luvulla rakennetun kirkon alueelta.
Viiden jälkeen nähdään joka arkipäivä MTV3-kanavalla kello 17.00 alkaen.
Ohjelma on katsottavissa suorana ja tallenteena myös MTV Katsomossa. Muista päivän uutisissa ja puheenaiheissa myös MTV Uutiset Live.
– Viimeiset hautaukset tuolle paikalle on tehty vuonna 1841, mutta sille paikalle on haudattu monta sataa vuotta sitä ennen, koska siinä on myös esikristillinen kalmisto. Eli (Ruotsiin viedyt) kallot voivat olla miltä tahansa ajalta.
Toimittaja Kari Lumikero kertoo Ruotsista, että Karoliininen instituutti on lähettänyt vastikään Suomen opetus- ja kulttuuriministeriölle yksityiskohtaisen raportin siitä, millä tavalla kallot on Ruotsiin aikoinaan haettu ja mitä niille nyt kuuluu.
– Suomessa ministeriö käy raportin läpi, ja tänään saadun tiedon mukaan sen on vielä tämän talven lumien aikana tarkoitus lähettää hallitustasolla virallinen pyyntö Ruotsiin kallojen palauttamiseksi Suomeen.
Karoliinisen instituutista on kerrottu Lumikerolle, että sen kalloarkistot ovat tällä hetkellä huonossa järjestyksessä.
– Niitä pitää nyt selvitellä, että kallot pääsevät oikeisiin paikkoihin. Paikkoja on Suomessa kaiken kaikkiaan neljä. Sen jälkeen on tarkoitus lähettää ne Suomeen.
Karoliinisen instituutin mukaan kalloarkistoa ei pääse kuvaamaan intimiteettisuojan takia.
– Ensimmäistä kertaa ne varmasti nähdään, kun ne Suomeen palautetaan. Ja voisinpa kuvitella, että ainakin Pälkäneen seudulla siitä tulee aikamoinen mediatapahtuma, Lumikero toteaa.
Miksi kallot pitää saada Suomeen?
Miksi kallot pitää sitten vielä kerran siirtää paikasta toiseen, ja miksi on niin tärkeää saada ne Suomeen?
– Ne on haudattu aikoinaan kirkon ympärille hautausmaalle eikä ole ajateltu, että ne lähtisivät myöhemmin 150 vuoden retkelle Ruotsiin. Nyt ne pääsisivät hautarauhaan takaisin, Pälkäneen kirkkoherra perustelee.
– Kristittyinä me uskomme ruumiin ylösnousemukseen, eivätkä ruumiit nouse viimeisenä päivänä Pälkäneellä ja Tukholmassa erikseen.
Jos kallot Suomeen vielä saadaan, ne haudataan Kemppaisen mukaan takaisin hautausmaahan.
– Pidetään muistohetki ja rukoushetki, ja saatetaan tämä pitkä prosessi päätökseen.
Otsikkoa ja juttua muutettu 31.1.2022 kello 15.25: Toisin kuin otsikossa aiemmin sanottiin, Pälkäneeltä ei kaivettu 80:aa pääkalloa, vaan niitä oli kaivettu muualtakin Suomesta. Lisäksi kaikki Suomesta Ruotsiin viedyt reilut 80 kalloa eivät olleet Gustaf Retziuksen tutkimusryhmän kaivamia.
Kati Hyttinen työskentelee MTV Uutisissa uutistoimittajana.
Hän tekee töitä MTV Uutisten verkkodeskissä ja Lifestyle-toimituksessa, joissa hän seuraa uutisia ja ilmiöitä. Hän on erikoistunut muun muassa ympäristö-, luonto- ja eläinaiheisiin.
Voit lähettää hänelle juttuvinkkejä osoitteessa kati.hyttinen@mtv.fi.
Museovirasto
Tämä pälkäneläisnainen katsoo suoraan Retziuksen kameraan. (Kuva: Museovirasto.)Museovirasto
