Pälkäneen hautamullista kaivettiin 150 vuotta sitten kymmeniä pääkalloja tieteen nimissä – palauttaako Ruotsi vihdoin jäänteet Suomeen?

Ruotsalainen SVT uutisoi lokakuussa, että Ruotsin ulkoministeriö tavoittelee ihmisjäännösten palauttamista ”oikeusturvallisella ja kunnioittavalla tavalla mahdollisimman pian”.

MTV:n Viiden jälkeen tiedusteli asiaa marraskuussa Ruotsin ulkoministeriöstä sähköpostitse. 

Vastaus noudattelee tuttua linjaa, eikä tarkkaa aikataula edelleenkään kerrota.

– Tavoitteenamme on, että suomalaiset jäännökset voitaisiin palauttaa oikeudenmukaisella ja kunnioittavalla tavalla mahdollisimman pian. Ruotsilla ja Suomella on jatkuva vuoropuhelu asiasta, ja äskettäin järjestettiin tapaaminen Helsingissä molempien maiden edustajien kesken, mutta on edelleen mahdotonta arvioida, milloin palautus voisi tapahtua, Ruotsin ulkoministeriön viestinnästä kirjoitetaan.

"Mehän iloitsemme, että jos ne palautuvat"

Pälkäneen kirkkoherra Jari Kemppainen on toiminut aktiivisesti palautuksen puolesta viime vuosina. Hänen mukaansa asia on kuitenkin nyt täysin Suomen ja Ruotsin ministeriöiden päätösten varassa.

– Tässä on jo neljän vuoden aikana tätä palautusta pohdittu. Viime toukokuussa tätä palautusta on pohdittu Suomen opetusministeriön kanssa. Mehän iloitsemme, jos ne palautuvat, niin saamme näiden kallojen pitkän Tukholman reissun päätökseensä, toteaa Turussa kirkolliskokouksessa vieraileva Pälkäneen seurakunnan paimen.

Kirkkoherran mukaan pääkallot pysyvät seudulla puheenaiheena, varsinkin kun asiaa käsitellään tasaisin väliajoin mediassa.

– Kun pappina liikun seurakuntalaisten joukossa, niin tämä on yksi puheenaihe. Myös Pälkäneen ulkopuolella asia tiedetään ja siitä kysytään, kirkkoherra kertoo.

– Pälkäneen rauniokirkon hautausmaalle on haudattu satojen vuosien ajan. Todennäköisesti siellä on pälkäneläisiä – todennäköisesti niitä sukuja, jotka ovat pysyneet siellä pitkään. 

Aikakautensa normaalia tutkimusta ja teoriaa

Jyväskylän yliopiston historiantutkija ja filosofian maisteri Juho Pekkarinen väitteli hiljattain aiheesta, joka käsittelee muun muassa Gustaf Retziusta.

Pekkarisen väitöstyön aiheena on: Tieteen ja politiikan yhteen nivoutuminen: Suomea tutkineet ulkomaalaiset tutkijat ja heidän suomalaiset yhteistyökumppaninsa.

Pekkarinen on jo aiemmin kommentoinut, että Retziuksen viemiin pääkalloihin viitataan usein ja "hänet on typistetty eräänlaiseksi rotututkijan karikatyyriksi, jonka päämääränä oli osoittaa suomalaisten alemmuus ruotsalaisia kohtaan".

– Todellisuudessa hän fanitti Johan Ludvig Runebergia ja Kalevalaa, sekä nosti tutkimusmatkansa yhdeksi kohokohdaksi tapaamisen karjalaisen kanteleensoittajan kanssa, Pekkarinen kommentoi Jyväskylän yliopiston sivuilla. 

Pekkarinen sanoo Viiden jälkeen -ohjelmassa, että kallojen kerääminen oli 1800-luvun lopun tieteessä täysin normaali käytäntö, mutta nykyään rotutieteellinen tutkimus ja teoria on jo aikapäiviä sitten mennyt niin sanotusti pois muodista.

– Ruotsilla on ollut hieman eri aikoina aika keskeinenkin asema näissä ja sitä pureskellaan vieläkin Ruotsissa. Verrattuna heidän nykyiseen omakuvaansa, niin epäsuhta on ehkä siellä vielä käsiteltävä asia, Pekkarinen arvioi.

Pekkarisen mukaan nykytutkimuksessa pääkalloilla ei juurikaan ole merkitystä, eikä niiden tieteellinen arvo ole kovinkaan merkittävä.

Jos pääkallot palautetaan Suomeen Karoliinisesta instituutista, se vaikuttanee osaltaan myös muihin vastaaviin tilanteisiin tulevaisuudessa eräänlaisena ennakkotapauksena.

– Se, minkälainen esimerkkitapaus tästä voi tulla saattaa tietenkin vaikuttaa siihen, että minkälaisella mielellä ja tavalla näitä palautetaan.

• 15.3.08:43
  Yhdysvallat

  Aarteenetsijä virui 10 vuotta vankilassa: Ei vieläkään paljasta kultakolikoiden piilopaikkaa
• 13.3.14:16
  Talvisota

  Evakoita ja kyyneleitä – näin talvisota tallentui kuviin
• 13.3.06:18
  Talvisota

  Talvisota päättyi 86 vuotta sitten – Ilmavoimat kunnioittaa kaatuneitten muistoa ylilennoilla
• 8.3.06:30
  Kirja-arviot

  Kirja-arvio: Ovatko sinunkin pankkisi ja autosi latinalaisia?
• 8.3.05:27
  Huomenta Suomi

  Suomen laivaston katastrofista vaiettiin neljä vuotta – pimeä Itämeri nielaisi 271 merisotilasta hetkessä
• Lataa lisää