Ruotsalaiset, suomalaiset ja amerikkalaiset taistelevat Gotlannissa

Myöhemmin joukot vielä testaavat Ruotsin puolustusta tekemällä maihinnousun maan itärannikolle. Taivaalla pitäisi tuolloin pörrätä muun muassa amerikkalaisia taisteluhelikoptereita.

Kansainvälisyys on ollut Puolustusvoimissa näyttävästi esillä Ilma- ja Merivoimien toiminnassa, jotka ovat tälläkin kertaa mukana. Maavoimien komentajan, kenraalimajuri Petri Hulkon mukaan asetelma on luonnollinen.

– Jokainen ymmärtää, että maavoimat ovat vähän kankeampia liikkeissään. Ne ovat ensinnäkin suuremmat, ja tällaiset rajat ylittävät harjoitukset, jotka ovat merellä ja ilmassa kohtuullisen yksinkertaisia järjestää, ottavat maa-alueilla enemmän aikaa, hän kuvaa.

Auttaa koulutuksessa, pohjustaa kriisitilanteita

Kansainvälinen yhteistyö on Hulkon mukaan kuitenkin tärkeää myös Maavoimille. Harjoitukset antavat muille maille kuvan suomalaisten osaamisesta ja Suomelle lisäarvoa omaan koulutukseen.

– Toinen ulottuvuus on sitten se, että jos emme harjoittele kahden- ja monenkeskisesti, niin emme voi kyllä odottaa, että kriisitilanteessa joku tulisi tänne meidän avuksi, Hulkko painottaa.

Harjoituksissa todettu yhteistoimintakyky on hänen mukaansa ehdoton edellytys avun vastaanottamiselle.

– Tämä korostuu erityisesti maavoimien osalta, koska niiden toimintatavat ovat eri mailla aika erilaisia, Hulkko perustelee.

Ruotsin kanssa tarkat suunnitelmat

Maavoimillekin tärkein kumppani puolustusyhteistyössä on Ruotsi, jonka kanssa on lähivuosille tarkat suunnitelmat siitä, millaisilla joukoilla ja mihin harjoituksiin kummatkin osallistuvat. Tavoitteena on samalla kasvattaa toisen maan harjoituksiin osallistuvien joukkojen kokoa aina pataljoonan kokoisiin useiden satojen sotilaiden osastoihin.

– Poliittisestihan ohjaus on ollut sellainen, että mitään rajoitteita ei ole. Mutta molemmissa maavoimissa on tietenkin rajoitteena se, että meillä on paljon muutakin tehtävää.

Maavoimien johtoon elokuun alussa noussut Hulkko on tyytyväinen puolustushaaransa kehitykseen niin materiaaliresurssien kuin valmiuden parantumisen suhteenkin. Hänen mukaansa kehityksen jatkumisen kannalta on erittäin tärkeää, että Ilma- ja Merivoimien alus- ja hävittäjähankinnat toteutuvat suunnitellusti erillisrahoituksella puolustusbudjetin ulkopuolelta.

– Tällä hetkellä näyttää, että saamme Maavoimat hyvään moderniin iskuun 2020-luvun alkuun mennessä, Hulkko arvioi.