Ruotsalaisten kääntyminen Nato-myönteisiksi ei yllätä suomalaisia poliitikoita ja tutkijoita. Göteborgin yliopiston SOM-instituutin perinteisessä tutkimuksessa Nato-jäsenyyden kannattajia oli ensimmäistä kertaa enemmän kuin vastustajia.
Nato-jäsenyyttä kannatti viime vuonna 38 prosenttia ja vastusti 31 prosenttia ruotsalaisista. Vuonna 2014 kannattajia oli 31 ja vastustajia 37 prosenttia. Asiasta kertoo Dagens Nyheter -lehti.
– Mielestäni tulos on aika odotettu. On pidemmän aikaa ollut sellaista kehitystä, että mielipiteet ovat kääntymässä tähän suuntaan, toteaa kansanedustaja, entinen puolustusministeri Carl Haglund (rkp.).
– Pari viime vuotta on ollut aikaa, jolloin Nato-jäsenyyden suosio on lisääntynyt, nyt se leikkauspiste näytti sitten tämän tutkimuksen valossa näin olevan, puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva (kok). sanoo.
Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikaisen mukaan mielipiteen muutos on huomioitava myös Suomessa, vaikka toistaiseksi sillä ei ole ollut suomalaisten Nato-kantoihin. Tiilikainen on yksi viime kuussa julkaistun Nato-selvityksen tekijöistä.
– Jos kentässä puolueet ryhtyvät ajamaan Nato-jäsenyyttä ja siitä tulee todennäköisempi vaihtoehto, niin se heijastuu jollakin aikajänteellä myös suomalaiseen mielipiteeseen, Tiilikainen sanoo.
– En näe suoria vaikutuksia Suomeen. Asenneilmastossa olennaista ja tärkeää on, mikä on päättäjien suhde puolustuspolitiikkaan. Me käymme avointa keskustelua, pitäydymme faktoissa ja realiteeteissa, sanoo puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja (sdp).