Ruotsalaiset kääntyivät Nato-myönteisiksi – Näin suomalaiset poliitikot kommentoivat

Nato-jäsenyyttä kannatti viime vuonna 38 prosenttia ja vastusti 31 prosenttia ruotsalaisista. Vuonna 2014 kannattajia oli 31 ja vastustajia 37 prosenttia. Asiasta kertoo Dagens Nyheter -lehti. 

– Mielestäni tulos on aika odotettu. On pidemmän aikaa ollut sellaista kehitystä, että mielipiteet ovat kääntymässä tähän suuntaan, toteaa kansanedustaja, entinen puolustusministeri Carl Haglund (rkp.).

– Pari viime vuotta on ollut aikaa, jolloin Nato-jäsenyyden suosio on lisääntynyt, nyt se leikkauspiste näytti sitten tämän tutkimuksen valossa näin olevan, puolustusvaliokunnan puheenjohtaja Ilkka Kanerva (kok). sanoo. 

Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikaisen mukaan mielipiteen muutos on huomioitava myös Suomessa, vaikka toistaiseksi sillä ei ole ollut suomalaisten Nato-kantoihin. Tiilikainen on yksi viime kuussa julkaistun Nato-selvityksen tekijöistä.

– Jos kentässä puolueet ryhtyvät ajamaan Nato-jäsenyyttä ja siitä tulee todennäköisempi vaihtoehto, niin se heijastuu jollakin aikajänteellä myös suomalaiseen mielipiteeseen, Tiilikainen sanoo.

– En näe suoria vaikutuksia Suomeen. Asenneilmastossa olennaista ja tärkeää on, mikä on päättäjien suhde puolustuspolitiikkaan. Me käymme avointa keskustelua, pitäydymme faktoissa ja realiteeteissa, sanoo puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja Mika Kari (sdp).   

– En usko, että Ruotsi olisi lähivuosina hakemassa Naton jäsenyyttä. Ruotsissa on vahva konsensusperinne ulko-ja turvallisuuspolitiikassa ja Ruotsin sosiaalidemokraatit vastustavat jäsenyyttä. Jos Ruotsi joskus päätyisi hakemaan Nato-jäsenyyttä, se varmasti heijastuisi ilmapiiriin myös Suomessa, ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Antti Kaikkonen (kesk.) sanoo.

–  On tärkeää ottaa vakavasti ne trendit, mitkä näkyvät nyt Ruotsissa ja pitää mielessä se, että Ruotsi voi lähivuosina hakea Nato-jäsenyyttä ja se myöskin vaikuttaisi Suomen tilanteeseen, kansanedustaja Carl Haglund toteaa. 

– Ei se (mielipide) tietenkään kopioidu Suomeen. Varmaan se on yksi seikka, joka Suomessakin noteerataan ihmisten keskuudessa, että miten tilanne nähdään naapurimaassa, koska arvio on kuitenkin hyvin samankaltainen, mitä tässä on tapahtumassa meidän ympärillämme, Kanerva toteaa. 

Itämeren tilanne huolestuttaa Ruotsissa

Kanerva muistuttaa, että maiden historiat ja kulttuurit poikkeavat toisistaan, vaikka muun muassa Itämeren jännitteisen tilanteen vuoksi maiden turvallisuusympäristöt ovat lähentyneet toisiaan. 

Ruotsin puolustusuudistus vuosituhannen vaihteessa siirsi maan resursseja aluepuoluestuksesta kansaivälisiin operaatioihin. Myös yleinen asevelvollisuus lakkautettiin vuonna 2010. 

Tiilikainen arvioi, että Ruotsissa Nato voidaan nähdä nopeana keinona lujittaa maan puolustusta, kun juuri Itämeren kiristynyt turvallisuustilanne ja Ukrainan kriisi huolestuttavat kansalaisia.

Tutkimuksen vastaajista 76 prosenttia oli hyvin huolissaan Venäjän tilanteesta. Viime vuonna luku oli 80 prosenttia.

– Nyt aika yllättäen tuli takaisin myös valtioiden välisen konfliktin mahdollisuus. Ja siltä osin tämä ketteryys, eli miltä osin pystytään palaamaan vanhaan, on se mikä ihmisiä epäilyttää. Kyllä tässä on tilanne muuttunut sekä Ruotsissa että Ruotsin ympäristössä, Tiilikainen sanoo.