Ruotsin jalkapallomaajoukkueen entinen ykkösmaalivahti Magnus Hedman on avautunut tuoreessa urheiludokumentissa lapsena kokemastaan hyväksikäytöstä, joka ajoi hänet myöhemmin alkoholi- ja huumeriippuvuuteen.
Hedman, 46, puhuu Dplay-suoratoistopalvelussa julkaistussa Andra Halflek -dokumentissa aiemmin vaikenemastaan seksuaalisesta hyväksikäytöstä, jota lähiperheen jäsen harjoitti häntä kohtaan pojan ollessa seitsemän ja 12 vuoden välillä.
– En usko, että käsitin silloin, kuinka hirveää se oli. Muistan kuitenkin alkoholilta haisseen hengityksen. Kun tunsin sen, minulle tuli välittömästi epämukava olo, Hedman kertoo dokumentissa.
Ruotsin jalkapallomaajoukkueen maalilla muun muassa vuoden 2000 EM-kisoissa ja vuoden 2002 MM-kisoissa pelannut Hedman tuo asian nyt ensimmäistä kertaa julkisuuteen, mutta hän paljasti sen jo kaksi vuotta sitten käytyään läpi päihdeohjelmaa.
Hedman kertoo asian tulleen täytenä yllätyksenä kaikille hänen läheisilleen.
– Kun dokumentti tuli julki, parhaat ystäväni soittivat ja olivat täysin ällikällä lyötyjä. Kenellekään ei ollut hajuakaan tästä. Vain pari kolme ihmistä tiesi siitä. Edes isäni ei tiennyt. Eikä äiti ennen kuin hän kuoli, Hedman kertoo Aftonbladetille.
Menestyksekkään uran taustalla koko ajan paheneva ongelma
Hedman koki olevansa valmis kertomaan hyväksikäytöstä saatuaan siihen mahdollisuuden täysin omilla ehdoillaan. Myös toipuminen huumekierteestä teki asian mahdolliseksi.
Kookas maalivahti loi pohjan kansainväliselle uralleen AIK:ssa, josta hän siirtyi Englannin Mestaruussarjaan Coventryyn. Siellä hän pelasi viisi vuotta ennen siirtoaan Skotlantiin Celticiin. Ura päättyi lopulta Chelsean vaihtomiehenä vuonna 2007.
Uraa varjosti koko ajan paheneva huumeriippuvuus.
– Kun otat amfetamiinia joka aamu, se lähtee nopeasti alamäkeen. Pystyin ajattelemaan vain seuraavaa satsia, ja se oli ainoa tärkeä asia, Hedman on kertonut Expressen-lehden mukaan.
– En pystynyt hakemaan lapsiani päiväkodista metsästettyäni seuraavaa annosta. Halusin vain lisää ja lisää.
Lääkitys avasi helvetin portit
Vuonna 2012 hän paljasti päihdeongelmansa elämäkertakirjassaan, muttei pystynyt katkaisemaan kierrettään. Nyt hän on ollut kuivilla kaksi vuotta ja kertoo päässeensä eroon myös talouttaan varjostaneista ulosottoveloista.
– En tuntenut oloani hyväksi edes tehtyäni elämäntyöni, kirjoitettuani kirjan ja luennoituani. Sen sijaan tunsin oloni kurjemmaksi ja kurjemmaksi, Hedman kertoo.
– Minulla diagnosoitiin ADHD, ja aloin ottaa siihen lääkitystä, mutta asiat lähtivät vinoon. Otin yliannostuksen lääkettä ja päädyin takaisin kokaiiniin alkoholin ja pillerien lisäksi.
– Klassinen repsahdus, josta seurasi enemmän ja enemmän valheita sekä koko ajan paheneva olo, Hedman muistelee.
Lopulta tilanne ajautui umpikujaan.
– Istuin parvekkeen kaiteella kahdeksannen kerroksen asunnossani. Olin kauhuissani enkä halunnut istua siinä, mutta minulla ei ollut enää voimia hallita itseäni.
– En tiedä, montako tuntia istuin siinä ja huojuin edes takaisin. Katselin alas, ja olin lähellä hypätä.
Hän ei hypännyt, mutta tajusi viimein tarvitsevansa apua. Seuraavana aamuna hän ryhtyi toimeen.
– Luulin pystyväni siihen itse, muttei se ole mahdollista. Sinun täytyy ottaa apua vastaan. Tämä on ehkä ainoa sairaus maailmassa, joka väittää sinulle, että olet terve. Se on kavala, valheellinen ja vahva, Hedman arvelee.
Muistot työnnetty sivuun
Päihdekuntoutuksessa pato lopulta murtui.
– Muistan, että muita hermostutti ryhmässä tehty tehtävä, mutta minusta se ei tuntunut isolta jutulta. Istuin siinä ja yhtäkkiä kerroin jotain, josta en ollut koskaan ennen puhunut. Istuin siinä itkemässä, ja sitten se vain tuli, Hedman kertoo.
– Se oli ollut kanssani koko ajan, mutta olin työntänyt sen sivuun. En olisi pystynyt elää muuten.
– Olin aina puhunut lapsuudestani erittäin onnellisena. Ajattelin ja tunsin niin, mutta siinä oli muitakin puolia. Perheessäni on paljon alkoholiongelmia, samoin tätä seksuaalista hyväksikäyttöä, mutten uskaltanut muistella sitä.
Hedmanin mukaan häntä hyväksikäyttänyt perheenjäsen ei ole enää elossa.