Joulukuun lämpöennätys on rikkoutunut jo toistamiseen. Porissa elohopea kohosi tänään 11,4 asteeseen ja Kokemäelläkin 11,3 asteeseen. Lämpö aiheuttaa haasteita luonnolle.
5:12
Helsingin Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa ruoho viheriöi ja satunnaisten pensaiden yläoksissa näkyy vielä vihreitä lehtiä, jotka pysyvät sitkeästi paikoillaan. Luonto kuitenkin vaikuttaa olevan levossa, vai onko sittenkään. Esimerkiksi alppiruusujen silmut pullistelevat kuin olisivat valmiita puhkeamaan kukkaan. Kasvitieteellisen puutarhan ylipuutarhuri Pertti Pehkonen kuitenkin sanoo, ettei tilanne ole ihan vallan poikkeuksellinen.
– Yleensä Helsingissä tulee lumi vasta 23. joulukuuta ja se on pitkän ajan keskiarvo, että eihän tämä ihan tavatonta ole. Jos tehdään lämpöennätys, niin huonompaan suuntaan olla menossa. Vielä kuitenkin mennään kutakuinkin normaalin rajoissa, sanoo Pehkonen.
Pehkonen kuitenkin myöntää, että lämpö saa monet kasvit luulemaan, että kesä on jo tullut.
– Kasvukausi on kun lämpötila on keskimäärin +5 tai enemmän. Ja nyt kun ollaan kymmenessä asteessa, niin kasvit luulevat, että kesä on tullut, kertoo Pehkonen.
Havuja perennojen ja sipulikasvien suojaksi
Puita ja pensaita ei lämmin sää häiritse, sillä ne reagoivat enemmän valoon. Sen sijaan maan alla kasvavat perennat ja sipulikasvit saattavat intoutua lämmössä jo kasvamaan. Jos jo versovaa kasvia pääsee pakkanen puraisemaan, se voi olla kasville kohtalokasta.
– Eipä sille valitettavasti hirveästi voi tehdä mitään, muuta kuin ehkäistä sitä mahdollista vauriota. Eli jos vaikka tulppaanit tekee sitä alkua, voi suojaksi laittaa havuja. Sitten kun tulee pakkanen niin havut suojaa niitä alkuja. On olemassa erilaisia talvisuojia, mutta havut ovat yksi parhaista, suosittelee Pehkonen.
Ilmaston lämpeneminen hävittää kasveja
Suomessa ilmaston on kerrottu lämpenevän muuta maailmaa nopeammin, johtuen pohjoisesta sijainnista. Lämpeneminen tulee väistämättä myös muuttamaan kasvillisuutta, mutta vielä ei tiedetä kuinka paljon.
– Suomen ilmaston kasvit ovat tottuneet kasvamaan näissä olosuhteissa, jotka meillä on ollut. Kun talvet loppuvat ja helmikuussa onkin +5 astetta, niin vääjäämättä se tulee tarkoittamaan sitä, että lajisto muuttuu, sanoo Pehkonen.
Pehkosen mukaan meille jotkin vanhat tutut kasvit saattavat hävitä pois, koska ne eivät enää pärjääkään lämpenevässä ilmastossa ja tilanne voi tulla eteläisemmän kasvivyöhykkeen kasveja, esimerkiksi Pohjois-Saksassa viihtyviä ja kasvavia kasveja.
– On veikattu että tällä menolla meillä on sadan vuoden päästä Pariisin ilmasto, että siellä voi nyt katsoa, että mitä siellä kasvaa, sanoo Pehkonen.