Runo tai laululyriikkaa kuolinilmoitukseen? Yksi asia pitää muistaa

Runot tai laulunpätkät ovat tuttu näky lehtien kuolinilmoituksissa. Moni haluaa muistaa poismennyttä rakastaan esimerkiksi tälle tärkeän laulun sanoilla. 

Sanasto kuitenkin muistuttaa, että tekijänoikeuksia täytyy kunnioittaa kaikissa yhteyksissä. Tällaiseksi lasketaan myös kuolinilmoitus.

Lue myös: Näissä tilanteissa lemmikin lopettamista tulee pohtia – "On myös omistajalle todennäköisesti huomattavasti helpompaa"

Tekijälle pitää maksaa korvaus

Kirjallisuuden, kuten runon, julkaisemiseen tulee hankkia lupa. Käyttö on korvattava alkuperäistekijälle tai sille, joka omistaa tekstin oikeudet. Jos kyseessä on käännös toisesta kielestä, lupa käyttöön tarvitaan kääntäjän lisäksi alkuperäiseltä tekijältä.

Myös esimerkiksi runon muunteluun, kuten lyhentämiseen, tarvitaan lupa.

Lue myös: Miksi kuolemasta olisi hyvä puhua? Asiantuntijat nimeävät kaksi syytä – "Mahdollisuus keskittyä elämiseen"

Tekijänoikeus päättyy 70 vuotta kuolinvuodesta

Yle uutisoi jo 2014, että iskelmäsanoitukset yleistyvät kuolinilmoituksissa. Varsinkin uudemmissa kappaleissa tulee muistaa, että tekijänoikeus on voimassa tekijän koko elinajan. Se päättyy 70 vuotta tekijän kuolinvuoden päättymisestä. 

Täten esimerkiksi Eino Leinon runot ovat tekijänoikeusvapaita. Ilmoituksissa usein suositut Sirkka Turkan monet runot taas on julkaistu 1970–1980-luvuilla; sama koskee osaa Einari Vuorelan runoista.

"Kaikk' on niin hiljaa mun ympärilläin, kaikk' on niin hellää ja hyvää. Kukat suuret mun aukeevat sydämessäin ja tuoksuvat rauhaa syvää."
Ote Eino Leinon runosta Rauha, 1898

"Päivä kun nousee, niin sammuvi tähti. Ei se ijäks sammu, ken elämästä lähti. Nuku tähti helmassa päivän."
Ote Eino Leinon runosta Hautalaulu, 1900

"Edessäni hämäräinen tie tuntemattomahan tupaan vie."
Ote Eino Leinon runosta Nocturne, 1905

"Haihtuvi nuoruus niinkuin vierivä virta."
Ote Eino Leinon runosta Elegia, 1908

"On maa, johon kaikki polut katoaa. On rauhan maa."
Ote Saima Harmajan runosta On maa, 1937

Lue myös: 15 vuotta myöhemmin Mari suree edelleen kuolleita lapsiaan – kaksi äitiä kertoo hyvästä surusta, josta ei ole tarkoituKatso skaan toipua: "Joka kerta hämmästyn sitä, miten uusi ajattelutapa tämä on monille"

Saako iltarukouksen laittaa kuolinilmoitukseen?

Monissa kuolinilmoituksissa suosittu iltarukous "Levolle lasken, luojani" on julkaistu alunperin Englannissa, ja Suomessa ensimmäisen kerran 1800-luvulla. 

Suomen evankelisluterilainen kirkko ylläpitää listaa tekijänoikeusvapaista virsistä. Näitä ovat esimerkiksi "Maan korvessa kulkevi lapsosen tie". 

Oma hankaluutensa ovat muistosanat, joiden tekijää ei ole tiedossa. Runon tekijää voi tiedustella kirjastosta; myös Sanasto voi auttaa tekijöiden tavoittamisessa.

Lue myös: Vuonna 2016 Mervi jätti ihan tavallisen työnsä – sorvaa nyt uurnia: "Kyllä siinä on itselläkin itku herkässä"

Lue myös: Saida Kilpisuon vaimo kuoli pian yhteisen lapsen syntymän jälkeen: "Leskeyden tabu on ollut minulle iso yllätys"

Katso myös: Millainen on "hyvä kuolema"?

Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!

Lähteet: Sanasto, Yle, Kirjastot.fi, Kainuun Eino Leino -seura, Runosto, Kirjastot.fi, Kansalliskirjasto, Virsikirja.fi, Suomen evankelisluterilainen kirkko