Rovaniemen kaupunki teki tietämättään miljoonasijoituksen pikavippifirmoihin – rikossyytteet kaatuivat vanhentuneina

Rovaniemen kaupunginhallitus teki päätöksen sijoituksesta maaliskuussa 2017. Tuolloin kaupungin konserniasiamiehenä toiminut Heli Välikangas valmisteli velkakirjasijoitusta koskeneen päätösesityksen kaupunginhallitukselle sekä hoiti neuvottelut yhtiön kanssa.

Käräjäoikeus katsoi, että Välikankaan laatima esittelyteksti oli puutteellinen ja harhaanjohtava. Oikeuden mukaan siitä ei saanut totuudenmukaista kuvaa sijoituksen riskeistä.

Lisäksi tekstistä puuttuivat muun muassa maininnat siitä, että yhtiö oli perustettu vasta hiljattain eikä se ollut Finanssivalvonnan valvoma, sijoituksissa palveluntarjoajana toimi Front Capital -niminen yhtiö, ja että yhtiön sijoituskohteet olivat todellisuudessa pikavippifirmoja. Oikeuden mukaan sijoituksia ei myöskään ollut kilpailutettu sijoitusohjeiden edellyttämällä tavalla.

Pikavippisijoitukset kaupungin ohjeiden vastaisia

Oikeuden mukaan kaupungin varojen sijoittaminen pikavippiyhtiöihin oli kaupungin sijoitusohjeiden, arvojen ja menettelytapojen vastaista. Myös oikeudessa kuullut Rovaniemen kaupungin johdon edustajat sanoivat, että sijoitusta ei olisi tehty, jos olisi ymmärretty, minkälaisesta kohteesta on kysymys.

–  Kaupunki oli hoitanut velkaneuvontaa (johon useasti päädytään ”pikavippien” aiheuttaman velkaantumisen takia) velkaneuvonnan valtiolle siirtymiseen saakka. Tällaisiin yhtiöihin sijoittaminen on ollut ristiriidassa kunnan muiden toimintojen ja tavoitteiden kanssa, oikeus katsoi tuomiossaan.

Samaan aikaan kun Välikangas neuvotteli kaupungin sijoituksista, hän teki myös itse omia sijoituksiaan Front Capitalin kautta ilmoittamatta siitä kaupungille. Oikeuden mukaan Välikangas oli näin asiassa myös esteellinen.

Haaste saatiin perille liian myöhään

Oikeus katsoi, että Välikangas oli pyrkimällä hankkimaan itselleen hyötyä ja laiminlyödessään lukuisat velvollisuutensa syyllistynyt virka-aseman väärinkäyttämiseen. Koska haaste saatiin toimitettua syytetylle vasta tämän vuoden huhtikuussa, syyteoikeus asiassa ehti kuitenkin vanheta.

Samoin kävi Jussi Päkkilän osalta, joka oli tapahtuma-aikaan kaupunginkamreeri ja Välikankaan esihenkilö, ja jota syytettiin samassa yhteydessä virkavelvollisuuden rikkomisesta. Oikeuden mukaan Päkkilän velvollisuuksiin olisi kuulunut valvoa, että sijoituspäätöksiä koskevat esitykset ovat kaupungin sijoitustoiminnan ohjeiden mukaisia. Syyttäjän mukaan Päkkilä myös osallistui esittelytekstin laatimiseen ja oli läsnä kaupunginhallituksen kokouksissa, joissa sitä käsiteltiin.

Päkkilää syytettiin myös virkavelvollisuuden rikkomisesta vuosina 2017–2019, jolloin hän oli muun muassa sijoittanut Front Financen velkakirjoihin tehtyjen sijoitusten korot edelleen saman yhtiön velkakirjoihin. Käräjäoikeus hylkäsi syytteen, koska vaikka kaupungin täytäntöönpano-ohjeiden mukaan Päkkilällä ei ollut toimivaltaa päättää korkojen uudelleen sijoittamisesta, menettely oli tapahtuma-aikaan Rovaniemellä kuitenkin yleisesti noudatettu käytäntö.

Vahingonkorvauksista valtaosa määrättiin Välikankaalle

Rikossyytteiden lisäksi Rovaniemen kaupunki vaati syytetyiltä vahingonkorvauksia. Käräjäoikeuden mukaan molempien syytettyjen toiminta oli syy-yhteydessä kaupungille koituneisiin vahinkoihin, mutta eri suhteessa.

Välikankaan osalta oikeus katsoi, että kyse oli tahallisesta toiminnasta ja hän on velvollinen korvaamaan vahingon täysimääräisesti. Päkkilän osalta oikeus katsoi, että kyse oli laiminlyönnistä.

–  Esimiehen on voitava toisaalta luottaa tiettyyn rajaan asti alaisiinsa ja siihen, että he noudattavat ohjeita ja määräyksiä. Kun Päkkilällä ei ole ollut tietoa Välikankaan omista sijoituksista ja esteellisyydestä, eikä siitä, että sijoitusten kilpailutus oli tekemättä, niin luottamuksen kohdalla ei voida katsoa edellytetyn normaalia suurempaa tarkkaavaisuutta, oikeus kirjoitti tuomiossaan.

Näin ollen Välikangas ja Päkkilä tuomittiin vahingonkorvauksiin yhteisvastuullisesti kuitenkin niin, että Päkkilän osuus on niistä yksi kymmenesosa.

Kaupungin alkuperäinen vahingonkorvausvaade oli yhteensä yli 960  000 euroa. Oikeus katsoi, että kun huomioidaan muun muassa Front Financen velkasaneerauksessa leikatut kaupungin velkakirjasaatavat, vahingonkorvauksen määräksi tulee noin 114  000 euroa. Jos kaupunki saa saneerausohjelmasta lisäjako-osuuksia, ne vähennetään summasta 82 prosentin osalta.