Rotuesittelyssä: Staffordshirenbullterrieri

Osaaminen ja erityistaidot

Meikä on stafforshirenbullterrieri eli tutuille tutummin staffi, vahvahermoinen ja ihmisrakas (etenkin lapsirakas!) koira. Minussa kytee bulldogin voima ja terrierin notkeus. Vaikka itse sanonkin, olen vaikuttavan näköinen ilmestys: olenhan erittäin lihaksikas ja vahvarakenteinen terrieri. Lisäksi olen lannistumattoman rohkea ja sitkeä, ehdottoman luotettava kumppani joka tutustuu mielellään uusiin ihmisiin. Älä anna ulkokuoreni hämätä: jotkut herjaavat minun näyttävän kulmakunnan ärjyimmältä koiralta, vaikka todellisuudessa olen mitä iloisin ja hellyydenkipein olento! Olen kärsinyt huonosta julkisuudesta, mutta onneksi älykkyyteni ja uskollisuuteni ovat muuttaneet ihmisten mielipiteitä minusta.

Koulutus ja työkokemus

Rotuni kehitettiin alun perin 1700-luvun lopulla Englannissa koirataisteluita varten. Rotuni kantamuoto syntyi risteyttämällä raskasrakenteisia bulldoggeja ja black and tan -terriereitä. Etuliitteen nimeeni sain Staffordshiren hiilikaivosalueen kaivosmiesten ja ketjuntekijöiden mukaan, joiden ansiosta rotuni on yhä olemassa. Onnekseni eläinsuojelujärjestöjen työn seurauksena taistelut lopetettiin ja minusta tuli ainoastaan seurakoira.

Suuren suosion vuoksi Englannin kennelklubi rekisteröi rotuni vuonna 1935. Suomeen me ensimmäiset staffit tassuttelimme vuonna 1964.

Harrastukset ja mielenkiinto

Vaikka ulkonäköni perusteella voisitkin luulla minun olevan verenhimoinen vahtikoira, huti tuli! Olen siihen liian avoin ja ystävällinen koira. Itse asiassa olen ihanteellinen perhekoira toiminnanhaluisen luonteeni ansiosta. Lasten kanssa olen omassa elementissäni, enkä hätkähdä kovakouraistakaan (lue: pieni paapero vetää korvista) käsittelyä. Minä jos kuka jaksan leikkiä! Toisiin koiriin en välttämättä suhtaudu yhtä suopeasti kuin ihmisiin, joten pentuajan sosiaalistaminen on tärkeää, etten ole liian innokas isottelemaan. Saatan myös vaatia huomiota osakseni hyppimällä.

Liikunnantarpeeni on suuri ja se olenkin aktiivisen, paljon ulkoilevan perheen koira. Älä kuitenkaan pistä perheen pienintä minua taluttamaan: olen hurjan vahva! Helpoin mahdollinen koulutettava minä en välttämättä ole, mutta haasteista pitävälle kouluttajalle sopinen. Agilityssä me staffit olemme osoittautuneet kömpelöstä ulkomuodostamme huolimatta yllättävän nopeiksi ja ketteriksi harrastuskavereiksi. Piha tai -kennelkoira en ole.

Pienen kokoni puolesta sopeudun pieneenkin kerrostaloyksiöön, enkä hiljaisena koirana valvota naapureita haukkumalla heille – tai heitä. Olen onnellinen kun saan olla laumani, eli perheeni kanssa.

Muuta

Minua on sanottu hauskannäköiseksi koiraksi. Säkäkorkeutta minulla on sen 36–41 senttimetriä. Paino uroksille kertyy sen 12,7–17,2 kiloa, nartuille 10,9–15,4. Minulla on mastiffimainen pää, muhkeat poskilihakset ja korviin asti aukeava hammasrivi. Korvani ovat ruusukorvat tai puolipystyt, häntäni muistuttaa vanhanaikaista vesipumpun kahvaa.

Karvapeitteeni on lyhyttä ja sileää, varsin helppohoitoinenkin vielä. Sallittuja värejä ovat punainen, vaalea ruskeankeltainen, valkoinen, musta ja sininen joko valkoisin merkein tai ilman. Kiellettyjä värejä ovat musta punaisin merkein sekä maksanpunainen ja ruskea.

Motto

Pieni se maastakin ponnistaa!

Suosittelijat

Aktiiviset perheet, haasteita haluavalle kouluttajalle

Lähteet: Kennelliitto.fi, staffordshirenbullterrieriyhdistys.fi, Koirat – Löydä itsellesi sopiva koirarotu (Gummerus, 2011)

Kuvat: Shutterstock