Esikoislestadiolainen ukki käytti pientä Maijaa seksuaalisesti hyväkseen – muistot palautuivat ryminällä vasta aikuisena: "Kehoni muisti jokaisen teon ja sain kouristuksia, suussani oli jatkuva sperman maku" | MTV Uutiset
0:55Lapsena hyväksikäytetty Maija purki painajaisensa runoiksi
Julkaistu 07.04.2019 05:47(Päivitetty 07.04.2019 18:55)
Esikoislestadiolainen Maija kertoo joutuneensa lapsena useasti isoisänsä hyväksikäyttämäksi. Elämänilon palauttaminen vaati seurakunnasta eroamisen ja vuosien sairaalajaksot.
Esikoislestadiolaisessa perheessä kasvanut Maija sai mustan suuren Raamatun isoisältään 10-vuotislahjaksi. On vuosituhannen taite, kun 30-vuotias nainen seisoo pyhä kirja kädessään nuotion ääressä.
Raamattu ei edusta hänellä enää pelastusta, rakkautta tai hyvää yhteisöä, vaan se symboloi hänen ruumiilleen lapsena tehtyä pahaa. Maija hävittää kirjan tuleen sivu kerrallaan.
Isoisä käytti hyväksi vuosia
Lapsena hyväksikäytetty Maija purki painajaisensa runoiksi:
Ympärilläni on ollut vain sairaita ihmisiä, jotka ovat purkaneet omaa tuskaansa avuttomaan lapseen. Lapsi olisi tarvinnut rakkautta, mutta lapselle opetettiin: rakkaus on riistoa, kipua, alistamista, tuskaa.
Joitakin vuosia esikoislestadiolaisuudesta irtautumisen jälkeen Maijalle alkaa ilmestyä mieleen synkkiä muistoja varhaislapsuudesta. Iljettävät kuvat täyttävät naisen pään. Maija kirjoittaa runoja ja maalaa kuvia, jotta saisi konkretisoitua muistot, jotka lapsena oli sysännyt mielensä perukoille.
Kuvat liittyvät pienenä lapsena koettuun hyväksikäyttöön. Painajaisten pääosassa ovat isoisä ja Maija.
Maijalla ei kuitenkaan ole todisteita hyväksikäytöstä. Ei rikosilmoitusta, ei silminnäkijöitä, ei vanhempiensa tukea, ei mitään. Ainoastaan mieleen pinttyneet likaiset muistikuvat.
– Muistoja tuli mieleeni jatkuvalla syötöllä, enkä päässyt niistä eroon. Ne olivat sellaisia, jotka olin ihan pienenä lapsena työntänyt taka-alalle.
Pian asiat ovat siinä pisteessä, että Maija ei pysty enää käsittelemään lapsuuden traumojaan yksin. Elämänhalu on kadonnut, eikä otetta arjesta enää ole. Maija viedään psykiatriseen sairaalaan. Siitä lähtee sairaalakierre, joka kestää yhteensä kuusi vuotta.
– Sairaalassa lopetin syömisen kokonaan ja jouduin nesteytykseen, sillä kehoni muisti jokaisen teon ja sain kouristuksia. Suussani oli jatkuva sperman maku.
Esikoislestadiolainen ukki käytti pientä Maijaa seksuaalisesti hyväkseen – muistot palautuivat ryminällä vasta aikuisena: "Kehoni muisti jokaisen teon ja sain kouristuksia, suussani oli jatkuva sperman maku"
”Miksi suostuin hoitamaan hyväksikäyttäjääni?”
Selkeimmät muistikuvat hyväksikäytöstä ovat 80-luvulta. Ajalta, jolloin Maija on 10-vuotias.
Kun isoisän kunto heikkenee, isoäiti tarvitsee apua lapsenlapsilta. Nelilapsisen perheen ainoana tyttönä pesti lankeaa Maijalle. Ajatus puistattaa tyttöä, mutta hän ei uskalla kieltäytyä.
Hänelle on opetettu, että nainen on miestä varten.
– Ajoin pyörällä kymmeniä kilometriä ukin luokse, jotta voisin pestä hänet ja auttaa muutenkin. Samalla kun autoin häntä, hän hyväksikäytti minua.
Maija ei ymmärrä, miksi suostui hoitamaan hyväksikäyttäjäänsä, vaikka tiesi jo tuolloin, että isoisä tekee hänelle väärin.
– Hävettää, että suostuin menemään sinne. Ei minulla kuitenkaan ollut vaihtoehtoa kieltäytyä, enkä löytänyt yksin keinoja, kuinka saisin asian loppumaan.
Hyväksikäyttöä kesti kolme vuotta. Se loppui vasta, kun isoisä siirrettiin hoivakotiin. Isoäidille Maija ei koskaan kertonut tapahtumista.
Muistot tuleen palanen kerrallaan
Maija ei ole juurikaan puhunut sukulaisilleen tai seurakuntalaisille asiasta. Suurin osa niistä, joille hän on avautunut, kieltävät asian. Omat vanhemmat väittivät häntä hulluksi.
– Yksi suvussani oleva henkilö on antanut ymmärtää, että hänelläkin on ikäviä kokemuksia ukista. Muuten vastaanotto ei ole ollut kovin suopeaa.
Maalaaminen ja kirjoittaminen ovat auttaneet naista eteenpäin.
– Sairaalassa piirsin kaikki kamalat muistot paperille. Sen jälkeen revin kuvat pieneksi silpuksi ja sulloin ne jätesäkkeihin. Lopuksi menin pihalle polttamaan jätesäkeittäin piirustuksia.
Maija kirjoittaa ja maalaa edelleen päivittäin. Se auttaa niin vanhojen traumojen kuin uusien haasteiden käsittelyssä.
”Ukki hyväksikäytti minua uskonnon varjolla”
Vaikka prosessi on vielä kesken, suurin osa vihasta on päästetty ulos. On aika puhua mieltä painavista kokemuksista.
– Haluan, että ihmiset ymmärtäisi, että näistä asioista voi toipua ja hyväksikäytetyilläkin on mahdollisuus rakentaa hyvä elämä.
Maija kasvoi perheessä, jossa noudatettiin tiukasti esikoislestadiolaisuuden oppeja. Hänen mukaansa paranemisprosessissa on ollut tärkeintä irtautuminen. Hän jätti liikkeen parikymppisenä ja muutti toiselle paikkakunnalle.
– Oli pakko lähteä. Muuten en enää eläisi.
Maija on sitä mieltä, että tiukka uskonnollisuus on myös osa syypää hyväksikäyttöön.
– Ukki hyväksikäytti minua uskonnon varjolla. Hän myös osti minut hiljaiseksi kaikilla uskonnollisilla lahjoilla, kuten Raamatulla ja virsikirjoilla.
"Pelkäsin koko ajan, että joudun helvettiin"
Esikoislestadiolaisuus on evankelisluterilaisen kirkon sisällä toimiva herätysliike, joka vuonna 2016 jakaantui Suomessa kahtia.
Maijan ei ole ollut helppoa rimpuilla irti esikoislestadiolaisista opeista. Hän on kuitenkin halunnut karistaa elämästään itseään vahingoittaneet opit.
– Kamppailin pitkään ihan tavallisista asioista. Esimerkiksi siitä, että uskallan mennä luterilaiseen jumalanpalvelukseen ilman huivia. Pelkäsin koko ajan, että joudun helvettiin.
Maijan mielestä on erikoista, että suurin osa esikoislestadiolaisten syntilistasta koskee ainoastaan naisia. Hänet opetettiin pienestä pitäen siihen, että esikoislestadiolaisen naisen tärkein tehtävä on palvella miestään.
– Ei saa katsoa televisiota, ei mennä teatteriin, eivätkä naiset saa mennä huivitta kirkkoon. Hameen pitää yltää puoleen pohkeeseen. Sitten kuitenkin jotain tällaista rikollista tapahtuu.
Vielä tänäkin päivänä Maija pystyy tuntemaan pohkeessaan äidin kädellään piirtämän rajan. Viiva osoittaa kohdan, johon hameen helman on yllettävä.
– Kyllä ne muistot ja syntilistan vaatimukset tulevat edelleen mieleen.
Maija kuitenkin jatkaa elämäänsä pienin askelin. Yksi kysymys kuitenkin vaivaa mieltä.
– Kuinka ukki on selittänyt oman lapsenlapsensa hyväksikäytön itselleen? Sen haluaisin tietää.
Tiiviissä yhteisössä puhuminen on hankalaa
Uskontojen uhrien tuki ry:n mukaan ei ole tiedossa, kuinka paljon hyväksikäyttöä tapahtuu eri uskonnollisissa ryhmissä.
– Tietääkseni Suomessa ei ole juurikaan tehty tieteellistä tutkimusta siitä, kuinka yleistä seksuaalinen hyväksikäyttö on eri uskonnollisissa yhteisöissä, eikä varsinkaan missään tietyssä yhteisössä yksilöllisesti, sanoo puheenjohtaja Piia Puolakka.
Puolakan mukaan yhdistykseltä apua hakeneet ovat kertoneet siitä, kuinka vaikeaa epäasiallisesta kohtelusta tai hyväksikäytöstä on puhua tiiviissä yhteisössä.
– Tavallista on, että yhteisö tavallaan "vaikenee" ongelmistaan. Joskus jopa tapahtuu uhrin syyllistämistä tai että uhria ei uskota, kuten tässä tapauksessa. Yhteisöllä on vaikeuksia uskoa, että "paha" voisi olla sen sisälläkin, eikä ulkopuolella.
– Jokaisessa yhteisössä on monenlaisia ihmisiä ja valitettavasti joukkoon mahtuu myös sellaisia, jotka syyllistyvät tällaisiin tekoihin. Jos yhteisö toimii hyvin, se pystyy ja haluaa puuttua tällaisiin ilmiöihin, mutta joskus niissä ollaan aika "hampaattomia". Vertauksena tulee mieleen se, miten hyvin vaikka työpaikka- tai koulukiusaamiseen puututaan eri yhteisöissä.
”Vaikeneminen enemmän sääntö kuin poikkeus”
Uskonnollisia yhteisöjä tutkineen Aila Ruohon mukaan lasten hyväksikäyttöä tapahtuu useissa uskonnollisissa yhteisöissä, mutta niistä puhutaan vähän. Vuonna 2013 ilmentyneessä kirjassaan Päästä meidät pelosta Ruoho kuvaa tilannetta näin:
– Hyvin epäterveessä uskonnollisessa yhteisössä tarve seksuaalisista väärinteoista vaikenemiseen on uskoakseni enemmän sääntö kuin poikkeus. Koska ryhmän identiteettiin kuuluu, ettei kielteisiä asioita tuoda esille, ne pyritään salaamaan.
Seksuaalisten hyväksikäyttötapausten tuoma julkisuus voisi murentaa ulkopuolisten ja jäsenten mielikuvan täydellisestä uskonnosta ja opista.
– Tästä syystä ongelmat pyritään lakaisemaan ”maton alle”. Pahimmillaan hyväksikäytön uhria voidaan syyttää ryhmän maineen mustaamisesta, jos hän uskaltaa vaatia itselleen oikeutta, kuvailee Ruoho teoksessaan.
*Haastateltavan nimi on muutettu Maijaksi henkilöllisyyden suojaamiseksi. MTV Uutiset kysyi juttuun kommenttia myös Esikoislestadiolaiset ry:ltä, mutta he eivät halunneet kommentoida asiaa.
