Rokotusjärjestystä halutaan muuttaa – useat sairaanhoitopiirit ympäri Suomen vastustavat: "Luo potentiaalin kansalaistottelemattomuudelle"

3:19
Rokotekattavuudessa on isoja alueellisia eroja – katso video!

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) on valmistellut asetusta, joka mahdollistaisi koronarokotuksien alueellisen painottamisen. Sairaanhoitopiireistä useat ovat esitystä vastaan.

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurun (sd.) johdolla on valmisteltu hallituksen asetusta, jonka myötä THL voisi painottaa koronarokotteita pahimmille tautialueille.

Lausuntokierros rokotejärjestyksen muuttumisesta päättyy tänään tiistaina.

Satakunnan ja Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirit sekä Turun kaupunki kannattavat lausunnoissaan alueellisia painotuksia.

Painottamista tukevat myös esimerkiksi Lääkäriliitto, opettajajärjestö OAJ ja Suomen Hammaslääkäriliitto.

Kanta-Hämeen, Pirkanmaan, Vaasan, Pohjois-Pohjanmaan, Pohjois-Karjalan, Etelä-Karjalan ja Lapin sairaanhoitopiirit sekä Joensuun ja Kuopion kaupungit eivät kannata alueellisen painottamisen mahdollistavaa pykälää.

Esimerkiksi Helsingin kaupunki sekä Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri eivät vielä kello 14 mennessä olleet jättäneet lausuntoaan.

THL:n alla toimiva kansallinen rokoteasiantuntijaryhmä on suositellut harkitsemaan rokotteiden alueellista painottamista. THL:n mukaan alueellinen kohdentaminen vähentäisi tehohoidon tarvetta hieman, vaikkei olisikaan erityisen tehokas tapa hillitä epidemiaa.

Huolia tasa-arvosta ja aikataulun hitaudesta

Vastustelevien sairaanhoitopiirien lausunnoissa huolet liittyvät esimerkiksi siihen, että jos rokotetta painotetaan yhdelle alueelle, toinen alue joutuu maksumieheksi.

Toisaalta aikataulun pelätään olevan niin hidas, ettei painottamisesta ole oikeastaan edes hyötyä.

– Rokotusjärjestystä ei ole syytä muuttaa, koska esiintyvyys eri alueilla voi muuttua hyvinkin nopeasti, Etelä-Karjalan sairaanhoitopiiri lausuu.

– Rokotteiden alueellinen allokaatio johtaisi THL:n laskelmien mukaan matalan ilmaantuvuuden alueella tapausmäärien nousuun, joka rankaisisi matalan ilmaantuvuuden alueita, joissa on tehty erittäin hyvää ja huolellista työtä, Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri toteaa.

Myös tasa-arvo nostetaan esille lausunnoissa.

Sairaanhoitopiirit muistuttavat, että mikäli alueellista painotusta sovellettaisiin Euroopan- tai maailmanlaajuisesti, Suomessa ei rokotettaisi lainkaan.

Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri on huolissaan jopa siitä, että jo sovittuja rokotuksia jouduttaisiin perumaan.

– [Peruminen] luo asukkaiden turhautumisen myötä potentiaalin kansalaistottelemattomuudelle kaikkia Covid-pandemian rajoittamiseen suunnattuja toimenpiteitä vastaan, ja saattaa aiheuttaa Covid-epidemian ilmaantuvuuden nousuun johtavaa käytöstä.

"Tuskin merkittävää vaikutusta"

Kymenlaakson ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiirit eivät lausunnoissaan täysin torppaa alueellista painotusta, mutta suhtautuvat siihen varsin penseästi.

– Kohdentaminen tulisi kyseeseen ainoastaan erittäin vaikeassa epidemiatilanteessa tietyllä kertaluonteisella rokote-erällä, mutta tällä tuskin olisi merkittävää vaikutusta epidemian etenemiseen, Pohjois-Savon lausunnossa linjataan.

Myös Oulun kaupunki pitää esitystä "jossain määrin ongelmallisena".

Ehdotetussa lakitekstissä ei esimerkiksi linjata siitä, kuinka suuren osan rokote-erästä THL voisi painottaa vaikeimmille alueille.

Iän mukaan aleneva järjestys saa kannatusta

STM:n esityksen mukaan THL voisi suhteuttaa osan jaettavista rokotemääristä kunkin sairaanhoitopiirin väkilukuun, koronatapausten määrään ja erikoissairaanhoidon kuormitukseen alueella.

Painottaminen olisi mahdollista, kun koronatapauksia olisi sairaanhoitopiirissä kahden viikon aikana 100 000 asukasta kohden vähintään 100.

Esimerkiksi nykyisessä tautitilanteessa painotuksen olisi siis mahdollista kohdistua vain etelärannikon sairaanhoitopiireihin, Päijät-Hämeeseen ja Itä-Savoon.

Painotuksen edellytys olisi, että koronan kanssa tekemisissä olevalla sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöllä, yli 70-vuotiailla sekä riskiryhmillä olisi jo ollut mahdollisuus saada ensimmäinen rokoteannos.

Asetus olisi voimassa vain toukokuun loppuun asti.

Tämän jälkeen rokotetta saisivat STM:n esityksen mukaan ensin 60–69-vuotiaat, sitten 50–59-vuotiaat ja niin edespäin.

Iän mukaan aleneva rokotusjärjestys saa lausunnoissa laajan kannatuksen.

Lääkäriliitto ja Tehy huolissaan sote-henkilöstöstä

Lääkäriliitto sekä hoitajaliitto Tehy esittävät lausunnoissaan huolta siitä, että terveydenhuollon työntekijöitä on vielä liikaa rokottamatta.

Lainsäädäntöä on Tehyn mukaan tulkittu niin, että iso osa sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstöstä on toistaiseksi jäänyt rokotusten ulkopuolelle.

– On riskinä, että rokotuksien alueellinen kohdentaminen siirtää rokotuksien saamisen tältä henkilöstöryhmältä yhä kauemmaksi, Tehy arvioi.

Esimerkiksi Tehy toivoisikin, että koko sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö rokotettaisiin ennen alueellisia painotuksia ja perusterveitä alle 70-vuotiaita.

Opettajajärjestö OAJ vaatii lausunnossaan, että kasvatus- ja opetusalan henkilöstöä priorisoitaisiin rokotusjärjestyksessä. Aloilla työskennellään jatkuvasti lähikontaktissa lasten parissa.

Opiskelijat mukaan rokotuksiin

STM esittää myös pykälää, jonka myötä lääkäri-, kätilö- ja hoitajaopiskelijat saisivat antaa koronarokotteita.

Rokotteita antavien opiskelijoiden olisi tullut käydä asianmukainen rokotuskoulutus.

Opiskelijat saisivat antaa rokotetta vain ammattilääkärien johdon ja valvonnan alaisena.

Myös hammaslääkärit ja hammaslääkäriopiskelijat voisivat jatkossa antaa rokotetta.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja