Kuinka kiire neljänsien rokotusten laajentamisella on? Ylilääkärit jyrkästi eri linjoilla

– THL:n linjauksen mukaiset rokotuslaajennukset kuulostavat varsin järkeenkäyviltä. Varmasti lähempänä syksyä on perusteltua harkita rokotusten lisäämistä, mutta juuri nyt en erityistä kiirettä asialla näe. Henkilöstöstä on pulaa jo tällä hetkellä.

Myös Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS) vs. hallintoylilääkäri Veli-Matti Ulander sanoo, että rokotusten laajentaminen olisi pois muista terveydenhuollon palveluista.

– Yli 60-vuotiaita on Suomessa 1,5 miljoonaa, ja meillä on hyvin haastava henkilöstötilanne. Henkilöstö, joka rokotuksia tulisi antamaan olisi varmuudella pois muusta työstä, kuten kuntien perusterveydenhuollon pisteistä.

HUSin lääkäreistä muun muassa diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen ja apulaisylilääkäri Eeva Ruotsalainen ovat vaatineet neljänsien annosten nopeuttamista.

– Meillä on asiantuntuntijoita, jotka ovat olleet voimakkaasti rokotuksia kiirehtimässä. Jos katsomme kokonaisuutena erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon taakkaa, niin meillä on jo nyt erittäin suuri huoli siitä, että saamme turvattua sairaanhoidon eri pisteissä, Ulander sanoo.

THL pohtii rokotuslinjaustaan

THL:n mukaan rokotussuosituksissa huomioidaan epidemiatilanteen ja eri väestöryhmien rokotussuojan lisäksi se, ovatko rokotuksista saatavat hyödyt riittävän suuret suhteessa mahdollisiin haittoihin ja käytetävissä oleviin resursseihin. 

THL on laskenut eri skenaarioissa, kuinka monta ihmistä on rokotettava neljänsillä rokoteannoksilla, jotta vältytään yhdeltä erikoissairaanhoitoa vaativalta koronatapaukselta kuukauden aikana. 

Lue lisää: THL laski: Näin monta ihmistä joudutaan rokottamaan, jotta vältytään yhdeltä sairaalapotilaalta

Broaksen mielestä laskelma on puutteellinen, koska siinä ei oteta huomioon kuolemia tai perusterveydenhuollon osastojaksoja. 

– Tutkimusnäyttö on jo osoittanut, että rokotteilla voidaan vähentää kuolemia ja sairaalahoidon jaksoja. Tutkimuksessa on huomioitu vain erikoissairaanhoidossa olevat potilaat, eikä terveyskeskusten vuodeosastoilla olevia, joita on ollut reilusti enemmän. Vaikuttavuuden kannalta myös kuolemantapauksien estäminen on hyvin merkittävä asia. Puutteellista dataa ei tulisi julkistaa, Broas sanoo.

THL:n ylilääkärin Hanna Nohynekin mukaan laskelmissa on huomioitu vain erikoissairaanhoidon potilaat, koska perusterveydenhuollon osastojaksojen osalta ei ole luotettavaa tietoa siitä, kuinka suuri osuus potilasta on hoidossa ensisijaisesti koronan vuoksi.

– Tietysti voidaan kritisoida, että miksi keskitytään vain erikoissairaanhoidon tapauksiin. Meillä ei kuitenkaan ole kovin luotettavaa tietoa siitä, kuinka suuri osuus muista sairaalahoidon jaksoista on todella koronan aiheuttamia ja olisivatko ne rokotuksilla ehkäistävissä. Kuolemien kohdalla on samanlainen ongelma. Tällaiset analyysit ovat aina suuntaa antavia ja niitä hyödynnetään osana suurempaa kokonaisuutta suositusten teossa, Nohynek sanoo.

Rokotusten järjestäminen on kuntien vastuulla

Tartuntatautilain mukaan rokotusten toimeenpanon ohjaus eli käytännössä rokotussuositusten antaminen on THL:n vastuulla, ja rokotusten järjestäminen kuntien vastuulla.

Broaksen mielestä THL:n ei pitäisi lainkaan ottaa kantaa siihen, onko rokotuksiin kunnissa riittävästi resursseja.

– Työnjako on, että THL suosittelee, ja kuntien tehtävänä on järjestää rokotukset.

Nohynekin mukaan THL:n on arvioitava myös rokotuksiin käytettäviä resursseja.

– Kansallisessa rokotusohjelmassa periaatteena on, että on oltava osoitettavissa oleva tautitaakka. Lisäksi rokotteen on oltava olla tehokas, turvallinen ja kustannusvaikuttava. Näitä periaatteita on käytetty 2000-luvun alusta lähtien. Koronarokotus on todennäköisesti jatkossa osa kansallista rokotusohjelmaa, jolloin meidän pitää pystyä vertailemaan siihen käytettyjä resursseja muihin terveydenhuollon toimiin, Nohynek sanoo.

Nohynekin mukaan THL:n on otettava suosituksessaan huomioon se, ettei se riko kansalaisten yhdenvertaisuutta.

– Myös se on otettava huomioon, kun neljänsiä rokotuksia suositellaan laajennettavaksi tilanteessa, joka vaatii käytettävissä olevien resurssien lisäämistä.

Broas toivoo, että rokotuksiin voitaisiin laittaa riittävästi resursseja.

– Kuoleman estäminen rokotuksilla on jo pelkästään niin merkittävä asia, että se kannattaisi priorisoida. 

Ulander ja Pietilä ovat neljänsien annosten laajentamisen kiirehtimisestä eri linjoilla.

– Selvää on, että neljännet rokotteet tulevat jossain vaiheessa annettavaksi. En itse näkisi nyt syytä paniikkiin. Sairaalahoidon näkökulmasta kuormitus on tällä hetkellä maltillinen, Ulander sanoo.

– Palauttaisin tämän keskustelun lähtökohtaisesti siihen, että mikä on tarve ja peruste sille, miksi kesällä pitäisi rokotuksiin laajemmin lähteä. En näe tällä hetkellä perusteita siihen olevan, Pietilä sanoo.