Rokottamattomia tavoiteltu jopa päiväkotien porteilla – vieraskielisten rokotuskattavuus vain 52 prosenttia

1:56
Näin rokotuskattavuus vaikuttaisi tartuntamääriin

Vieraskielisten joukossa täyden rokotussuojan on saanut 52 prosenttia 12 vuotta täyttäneistä. Suomen-, saamen- ja ruotsinkielisten joukossa vastaava osuus on yli 80 prosenttia, kertoo THL. 

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) johtava asiantuntija Mia Kontio kertoi torstain tiedotustilaisuudessa, että vieraskielisten joukossa rokotuskattavuus on merkittävästi muuta väestöä matalampi.

Kun koko väestössä täyden rokotussuojan on saanut 81,1 prosenttia 12 vuotta täyttäneistä, vieraskielisten joukossa osuus on 52 prosenttia.

Suomea tai saamea äidinkielenään puhuvien joukossa rokotuskattavuus on 83 prosenttia ja ruotsinkielisten joukossa 87 prosenttia.

– Muita kieliä puhuvat ovat alkaneet ottamaan rokotteita huomattavasti myöhemmin kuin virallisia kieliä puhuvat, Kontio sanoo.

– Toivotaan, että tilanne paranee myös muunkielisten keskuudessa. Eri kieliryhmien edustajiin on oltu yhteydessä ja on käyty yhteisöissä, myös materiaalia on tehty eri kielillä, Kontio listaa toimenpiteitä.

Kontion mukaan kesän jälkeen rokotuskattavuus vieraskielisten joukossa on noussut samaa tahtia kuin virallisia kieliä puhuvien.

Rokottamattomia tavoitellaan myös päiväkotien porteilta

Suomessa on nyt noin 661 000 rokottamatonta 12 vuotta täyttänyttä.

Heidän rokottamisensa on tärkein ulospääsy koronaepidemiasta, sanoi sosiaali- ja terveysministeriön (STM) johtava asiantuntija Liisa-Maria Voipio-Pulkki torstain infossa.

Voipio-Pulkki kertoo MTV Uutisille, että rokottamattomia on pyritty tavoittamaan myös henkilökohtaisesti.

– Henkilökohtaisia tekstiviestejä ei voida lähettää, mutta voidaan mennä sinne, missä ihmiset liikkuvat, se on avainasemassa. Rokotuksiin pääseminen arjessa tulisi tehdä niin helpoksi kuin mahdollista.

Voipio-Pulkin mukaan liikkuvilla rokotuspisteillä on tavoitettu jonkin verran ihmisiä.

– Myös opiskelija-asuntoloissa sekä päiväkodeissa ja niiden porteilla vanhemmilta kysytään, että olisitko ehkä kiinnostunut. Tämän tyyppistä toimintaa on harjoitettu kunnissa paljonkin, Voipio-Pulkki sanoo.

Nuoria puolestaan on pyritty kannustamaan rokotuksiin muun muassa sosiaalisen median kampanjoilla ja rokotusbusseilla.

Kontion mukaan rokottamattomien tavoittamiseen ei kuitenkaan voida suunnata loputtamasti resursseja.

– Ymmärrän kyllä, että kaikissa kunnissa kohtalaisen haluttomia rokotettavia ei pystytä yhdellä kohdistetulla keinolla tavoittamaan, se on erittäin vaikeaa, Kontio sanoi tiedotustilaisuudessa.

Lue myös:

    Uusimmat

    Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme vaihtamaan tuettuun selaimeen. Lisätietoja