Pahan ralliturman jälkeen paluun F1-kisakuskiksi tekevä Robert Kubica ei koskaan turmasta toipuessaan ajatellut tulevansa takaisin varikolle, kunnes kipeät muistot entisestä elämästä helpottivat muutama vuosi sitten.
Kubica sai vakavia vammoja kehoonsa talvella 2011 teräskaiteen lävistettyä hänen autonsa rallikisassa Andorrassa. Siihen katkesi formulaura Renault’lla eikä paluuta edes normaaliarkeen voinut luvata.
Kahdeksan vuotta myöhemmin F1-paluu on kuitenkin totta – tällä kertaa Williamsin autolla. Teko on vaatinut puolalaiselta valtavia ponnisteluita.
– Tämä on ollut pitkä taival onnettomuudestani täyteen toipumiseen. Kävin läpi rankan vaiheen ja melkein menetin kaiken uraltani, joten minun piti rakentaa kaikki uudelleen, Kubica kertoo C Moren erikoishaastattelussa.
– Minun piti asettaa uudet tavoitteet ja edetä pienin askelin, mutta sitten pystyin ottamaan isoimman askeleen.
LUE MYÖS: Robert Kubica myöntää Williamsin ahdingon: “Aika on loppumassa”
F1-kisojen katsominen tuntui pitkään tuskalliselta
Kubica pohti hetken DTM:ää ja muita ratasarjoja, mutta päätyi lopulta tekemään paluun rallipoluille. Koskaan hän ei tosissaan pohtinut F1-paluuta realistisena vaihtoehtona.
– En, koska loppujen lopuksi en ajatellut sitä. Kun puhun realististen tavoitteiden asettamisesta, en ajatellut asiaa kovin pitkälle tulevaisuuteen, Kubica selvittää.
– Ensimmäiset pari vuotta F1-kisojen katsominen oli minulle todella kivuliasta. Minä jotenkin asetin itseni siihen tilanteeseen, mutta loppujen lopuksi olin vain kotona puolirikkonaisena. Sitten aloin tajuta, että voin katsoa kisoja ajattelematta menneitä, mutta silti nauttimalla siitä, mitä teen.
– Silloin jokin aukeni mielessäni. Ajattelin, että okei, olen yhä kilpakuljettaja ja yritän yhä palata radalle niin korkealle tasolle kuin mahdollista. En koskaan ajatellut formula ykkösiä. Ajattelin vain korkeinta tasoa, oli se mikä tahansa.
– Aloin ajatella tätä realistisena mahdollisuutena vuonna 2017, kun kävin läpi testejä ensin Renault’lla ja sitten Williamsilla. Näin itseni F1-autossa ja sen, miten kehoni reagoi siihen. Opin sen, miten sopeutua autoon rajoitusteni kanssa. Silloin löysin itseni, hän kertoo.
Moni asia piti opetella vasenkätisesti
Kubican oikea käsi ei vieläkään toimi entisellä tavallaan eikä tule koskaan toimimaan, mutta sen asian kanssa hän on oppinut elämään.
– Minun piti opetella pitämään tätä mikrofonia vasemmalla kädellä, koska se on yksinkertaisempaa, vaikka tein sen aiemmin oikealla kädellä.
– Opin jokapäiväisessä elämässä rajoittamaan rajoituksiani ja sopeutumaan asioiden saavuttamiseen eri tavalla, mutta samoin tuloksin, Kubica sanoo.