Antti Rinteen hallitusohjelmaan kirjattua 75 prosentin työllisyystavoitetta on kritisoitu siitä, että selkeitä ja varsinaisia työllistämiskeinoja ei ole annettu. Yritysjohtajille teetetty kysely paljastaa, että Suomen työllisyystavoitteiden tiellä on palkkojen joustamattomuus, jäykät työehdot ja kireä verotus.
Elinkeinoelämän valtuuskunta EVA on teettänyt uusintakyselyn yritysjohtajille siitä, miltä Suomen kilpailukyky näyttää nyt ja tulevaisuudessa.
Valtaosa yli 1200 kyselyyn vastanneesta yritysjohtajasta löytyi pienistä ja keskisuurista yrityksistä.
"Palkkojen pitää joustaa myös alaspäin"
Huomenta Suomessa vierailleen Evan johtaja Emilia Kullaan mukaan olennaisimmat hiertäjät työllistämisen tiellä ovat jäykät työmarkkinat ja ankara verotus.
– Palkkojen pitäisi joustaa myös alaspäin, kun tilanne sitä vaatii.
Hän tuo esiin Ruotsin, jossa yrityksissä ei ole samanlaista yleissitovuutta kuin Suomessa.
– Ruotsissa on käytössä kriisilausekkeet, jotka mahdollistavat sen, että yritys voi keskenään sopia työntekijöiden kanssa, miten tiukan tilanteen yli mennään. Siellä voidaan esimerkiksi sopia joksikin aikaa palkkojen alentamisesta, jotta yrityksen ei tarvitse irtisanoa ketään.
Kova kilpailu osaajista
Myös Teknologiateollisuuden puheenjohtaja Marjo Miettisen mielestä oikea suunta suomalaisille yrityksille olisi paikallinen sopiminen.
– Tutkimuksessa tuli esiin, että arvostus yritysjohtoa kohtaan on Suomessa kohtuullisen korkeaa. Uskon, että suurin osa johtajista toimii eettisesti. Meillä on niin kova kilpailu osaajista, ettei ole varaa toimia huonosti.
Kullas on samaa mieltä.
– Hallitusohjelmasta puuttuu keppi. Mitä sitten, jos niitä työpaikkoja ei löydy? Hallitushan ei kuitenkaan synnytä yhtään työpaikkaa. Ne syntyvät yrityksissä.
Kasvun jarruksi koettiin kyselyn mukaan myös työvoiman heikko saatavuus.
– Osaajia tarvitaan robotiikan ja digitalisaation ympärillä, ja ne ovat kiven alla, Miettinen sanoo.