Sekä Jyri Häkämiehen että Jarkko Elorannan mukaan kaikki osapuolet ovat yhtä mieltä siitä, että työllisyyttä pitää saada parannettua. Keinoissa kuitenkin ollaan hieman eri linjoilla.
– Budjettiriihtä voidaan hyvällä syyllä sanoa työllisyysriiheksi, kuvailee EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies Huomenta Suomen haastattelussa.
Erityisesti työttömyysturvan leikkaaminen jakaa mielipiteet työmarkkinajohtajien kesken. Onko esimerkiksi väärin vaatia työttömiltä työllistymistä, kun avoimia työpaikkoja on niin vähän?
– Meillä on kuitenkin myös ennätyskorkea avointen työpaikkojen määrä ja selkeästi tekemätöntä työtä olisi, sanoo Häkämies.
SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta huomauttaa, että avoimista työpaikoista osa sisältää työntekijälle epäedulliset ehdot.
– Avoimiin työpaikkoihin liittyy usein haastavia sopimuksia, kuten nollatuntisopimus. Sen vuoksi työn vastaanottaminen on vaikeaa. On ymmärrettävää, etteivät ihmiset halua lähteä tyhjän päälle. Tästä ei pitäisi syyllistää työttömiä.
2:21
Häkämiehen mukaan työllistymisen ongelma on kannustavuus. Hänen mukaansa työn vastaanottamisen pitäisi aina olla kannattavaa.
– Kun tulee lisää palkkatuloja, niin vastaavasti verotus kirityy, asumistuki pienenee ja päivähoitotuki nousee. Tämä kannustinloukku on ollut olemassa vuosia.
Jarkko Eloranta tuo esille toisen näkökulman työllistymisen ongelmista.
– Pitkäaikaistyöttömistä vain kahdeksan prosenttia edes pääsee aktivointitoimiin. Siihen pitää puuttua.
2:12
Lisäksi keskustelua herätti kilpailukykysopimuksen leikkaukset, jotka kohdistuvat erityisesti pienipalkkaisiin ja -tuloisiin suomalaisiin.
– Julkisen sektorin työntekijät kantavat erityisen kovan taakan, koska heiltä leikataan lomarahoja. Kyllä tässä kaikille kansalaisille, varsinkin heikommille, on taakkaa jo jaettu, sanoo Eloranta.
– Totta, mutta kilpailykykysopimuksen tarkoitus on parantaa asemaamme kansainvälisessä kilpailussa. Kun vienti vetää, niin se säteilee kotimarkkinoille, sanoo Häkämies ja puolustaa leikkauksia.