Työmarkkinajärjestöjohtajat eri linjoilla työttömien kohtelusta: "Työttömiä ei pidä syyllistää"

– Budjettiriihtä voidaan hyvällä syyllä sanoa työllisyysriiheksi, kuvailee EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies Huomenta Suomen haastattelussa.

Erityisesti työttömyysturvan leikkaaminen jakaa mielipiteet työmarkkinajohtajien kesken. Onko esimerkiksi väärin vaatia työttömiltä työllistymistä, kun avoimia työpaikkoja on niin vähän?

– Meillä on kuitenkin myös ennätyskorkea avointen työpaikkojen määrä ja selkeästi tekemätöntä työtä olisi, sanoo Häkämies.

SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta huomauttaa, että avoimista työpaikoista osa sisältää työntekijälle epäedulliset ehdot.

– Avoimiin työpaikkoihin liittyy usein haastavia sopimuksia, kuten nollatuntisopimus. Sen vuoksi työn vastaanottaminen on vaikeaa. On ymmärrettävää, etteivät ihmiset halua lähteä tyhjän päälle. Tästä ei pitäisi syyllistää työttömiä.

Häkämiehen mukaan työllistymisen ongelma on kannustavuus. Hänen mukaansa työn vastaanottamisen pitäisi aina olla kannattavaa.

– Kun tulee lisää palkkatuloja, niin vastaavasti verotus kirityy, asumistuki pienenee ja päivähoitotuki nousee. Tämä kannustinloukku on ollut olemassa vuosia.

Jarkko Eloranta tuo esille toisen näkökulman työllistymisen ongelmista.

– Pitkäaikaistyöttömistä vain kahdeksan prosenttia edes pääsee aktivointitoimiin. Siihen pitää puuttua.

Lisäksi keskustelua herätti kilpailukykysopimuksen leikkaukset, jotka kohdistuvat erityisesti pienipalkkaisiin ja -tuloisiin suomalaisiin.

– Julkisen sektorin työntekijät kantavat erityisen kovan taakan, koska heiltä leikataan lomarahoja. Kyllä tässä kaikille kansalaisille, varsinkin heikommille, on taakkaa jo jaettu, sanoo Eloranta.

– Totta, mutta kilpailykykysopimuksen tarkoitus on parantaa asemaamme kansainvälisessä kilpailussa. Kun vienti vetää, niin se säteilee kotimarkkinoille, sanoo Häkämies ja puolustaa leikkauksia.