Kymmenien suomalaisten tietojen vetäminen pois medialle annettavilta verotietolistoilta on hallinto-oikeuden professorin Olli Mäenpään mukaan kyseenalaista, kun vuoden alussa voimaan tullutta tietosuojalakia tarkastellaan yksityiskohtaisemmin.
Mäenpää huomauttaa, että uuden tietosuojalain mukaan tällaista tietojen luovuttamista ei pitäisi estää, jos tietoa käytetään journalistisiin tarkoituksiin, kuten verottajan antamia tuloverotietoja käytetään.
Mäenpään mukaan jokaisella on oikeus vastustaa tietojen luovuttamista, mutta kysymys on siitä, milloin viranomainen voi hyväksyä vastustamisen.
Mäenpää pitää pyyntöjen hyväksymistä ongelmallisena medialle luovutettavien verotietojen kohdalla.
– Jos hyväksymisellä rajoitetaan tiedonvälityksen vapautta, josta verotustietojen julkaisemisessa on perinteisesti ollut kysymys, hakemusten hyväksymisen ei pitäisi olla tietosuojalain mukaan mahdollista, Mäenpää sanoo.
– Tässä tapauksessa pyynnön hyväksyminen on aika lailla kyseenalaista.
Verohallinto antoi tänä vuonna suomalaisille ensi kertaa mahdollisuuden pyytää verotietojensa poistamista medialle luovutettavista listauksista EU:n yleisen tietosuoja-asetuksen nojalla.
Tiedot ovat yhä saatavilla verotoimistoista, mutta tietoja ei olisi mukana listoissa, joita media pyytää verottajalta esimerkiksi suurituloisimmista suomalaisista.
Mahdollisuus koski yli 100 000 euroa viime vuonna ansainneita, koska verottaja ei lähetä suoraan medialle sitä vähemmän ansainneiden tietoja.
Noin sata suomalaista oli lähettänyt vastustamishakemuksen määräaikaan mennessä, ja tämän viikon alussa kaikki käsitellyt hakemukset, noin 70 kappaletta, oli hyväksytty.
Verotiedot ovat perinteisesti julkisia
Vastustamishakemus voitaisiin Mäenpään mukaan perustellusti hyväksyä sellaisissa tapauksissa, joissa tiedot paljastaisivat jotain hyvin arkaluontoista esimerkiksi yksityishenkilön sairaudesta tai etnisestä taustasta.
Tiedot edellisvuoden tuloista eivät tällaisia tietoa Mäenpään mukaan sisällä.
Mäenpää huomauttaa, että Suomessa verotustietojen julkaisun on jo pitkänä katsottu kuuluvan tiedonvälityksen vapauden piiriin, ja asiasta on kiistelty EU-tuomioistuimessa asti.
Sama pyrkimys tiedonvälityksen avoimuuteen näkyy Mäenpään mukaan myös uudessa tietosuojalaissa sekä EU:n yleisessä tietosuoja-asetuksessa, johon Suomen tietosuojalaki pohjautuu.
Verottaja: Tietoja ei käsitellä journalistisissa tarkoituksissa
Verohallinnon ylitarkastajan Noora Kontron mukaan vastustamisoikeutta sovelletaan medialle annettaviin verotietolistoihin, koska verohallinto katsoo, ettei se käsittele verotustietoja journalistisessa tarkoituksessa.
– Emme ole nähneet tätä millään tapaan tulkinnanvaraisena kysymyksenä. Verohallinto ei käsittele tietoja journalistisessa tarkoituksessa, Kontro sanoo.
Näin tietosuojalakiin kirjattu vastustamisoikeuden rajoitus ei Kontron mukaan päde medialle luovutettaviin verolistoihin.
Mäenpää pitää verottajan näkemystä outona
Mäenpää pitää näkemystä outona. Hänen mukaansa verohallinnon käsittelytarkoituksella ei ole asiassa merkitystä tietosuojalain soveltamisessa.
– Sinänsä on tietysti totta, että verohallinto ei ole tiedotusväline eikä siellä noudateta journalistisia perusteita. Olennaista on sen sijaan se, että verohallinnon päätöksenteon voidaan arvioida heikentävän tiedonvälityksen vapautta tietosuojalain vastaisesti, Mäenpää sanoo.
Mäenpää korostaa, että verohallinnan tulkinta on ongelmallinen, jos ennusteet toteutuvat ja tulevina vuosina yhä useampi saa poistettua nimensä median verolistoilta.
Perusteluista tulossa lista
Mäenpää kritisoi aiemmin myös verottajan päätöstä salata vastustamishakemusten asiakirjat kokonaan eikä vain arkaluontoisia tietoja sisältäviltä osilta.
– Olemme katsoneet, että hakijoiden nimetkin salataan, koska näillä henkilöillä on ollut henkilökohtaisia syitä, joiden perusteella he ovat halunneet medialistoilta pois. Nimien antaminen medialle mitätöisi koko vastustamisoikeuden, Kontro sanoo.
Kontron mukaan päätöksiä voidaan avata oikeudellisten perusteluiden osalta, mutta päätökset ovat salassa pidettäviä siltä osin, kuin niistä käy ilmi pyynnöissä esitettyjä ”henkilökohtaiseen erityiseen tilanteeseen” liittyviä perusteita.
– Perusteista tehdään jossain vaiheessa koonti, josta käy yleisellä tasolla ilmi, minkä tyyppisiä perustelut ovat olleet, Kontro sanoo.
