Kaikesta Suomessa juodusta kahvista vain alle kaksi prosenttia oli Reilun kaupan kahvia vuonna 2015. Se on silti miltei kahdeksan prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Vuonna 2015 Suomessa myytiin hieman yli miljoona kiloa Reilun kaupan kahvia.
– Markkinaosuus on pysynyt kohtalaisen samana jo muutaman vuoden, vaikka Reilun kaupan kahvin myynti kasvaa jatkuvasti. Reilun kaupan kahvia ostavat paahtimot raportoivat meille myymänsä kahvin määrän, joten siksi tiedämme myydyt kilot. Kaiken Suomeen tuodun raakakahvin määrä selviää tullin tilastoista, kertoo Sanna Räsänen Reilun kaupan yhdistyksestä.
"Tarjouskahvit eivät juuri koskaan Reilun kaupan kahveja"
Prosentti on alhainen yksinkertaisesta syystä.
– Useimmat suomalaiset haluavat ostaa kahvinsa mahdollisimman halvalla. Kaupat ja paahtimot ovat myös valmiita ottamaan itselleen pienempää katetta ja myymään kahvia tarjouksessa sisäänheittotuotteena – nämä kahvit eivät juuri koskaan ole Reilun kaupan kahveja, jatkaa Räsänen.
Kahvisertifiointijärjestelmä on kirjava ja Reilu kauppa on niistä tiukin.
– Reilun kaupan sertifiointi on kriteereiltään selvästi kattavampi kuin kevyemmät sertifioinnit. Kahvinviljelijöiltä vaaditaan esimerkiksi monien ympäristökriteerien noudattamista. Kriteerien noudattamista myös valvotaan. Millään muulla sertifioinnilla ei ole kahvista maksettavaa vähimmäishintaa, Reilun kaupan takuuhintaa, joka kattaa kestävän tuotannon.
Räsäsen mukaan suomalaisten kuluttajien suosituimmat kahvipaketit eivät omaa minkäänlaista sertifikaattia.
Lapsityövoimaa löytyy myös Reilun kaupan tiloilta
Räsänen myöntää, että myös Reilun kaupan viljelmiltä löytyy lapsityövoimaa. Olennaista yhdistyksen mukaan on se, mitä tapahtuu silloin, kun sellaista löytyy.