Reilun kahvin osuus Suomessa vain kaksi prosenttia – myös reiluilla tiloilla lapsityövoimaa

– Markkinaosuus on pysynyt kohtalaisen samana jo muutaman vuoden, vaikka Reilun kaupan kahvin myynti kasvaa jatkuvasti. Reilun kaupan kahvia ostavat paahtimot raportoivat meille myymänsä kahvin määrän, joten siksi tiedämme myydyt kilot. Kaiken Suomeen tuodun raakakahvin määrä selviää tullin tilastoista, kertoo Sanna Räsänen Reilun kaupan yhdistyksestä.

"Tarjouskahvit eivät juuri koskaan Reilun kaupan kahveja"

Prosentti on alhainen yksinkertaisesta syystä.

– Useimmat suomalaiset haluavat ostaa kahvinsa mahdollisimman halvalla. Kaupat ja paahtimot ovat myös valmiita ottamaan itselleen pienempää katetta ja myymään kahvia tarjouksessa sisäänheittotuotteena – nämä kahvit eivät juuri koskaan ole Reilun kaupan kahveja, jatkaa Räsänen.

Kahvisertifiointijärjestelmä on kirjava ja Reilu kauppa on niistä tiukin. 

– Reilun kaupan sertifiointi on kriteereiltään selvästi kattavampi kuin kevyemmät sertifioinnit. Kahvinviljelijöiltä vaaditaan esimerkiksi monien ympäristökriteerien noudattamista. Kriteerien noudattamista myös valvotaan. Millään muulla sertifioinnilla ei ole kahvista maksettavaa vähimmäishintaa, Reilun kaupan takuuhintaa, joka kattaa kestävän tuotannon.

Räsäsen mukaan suomalaisten kuluttajien suosituimmat kahvipaketit eivät omaa minkäänlaista sertifikaattia.

Lapsityövoimaa löytyy myös Reilun kaupan tiloilta

Räsänen myöntää, että myös Reilun kaupan viljelmiltä löytyy lapsityövoimaa. Olennaista yhdistyksen mukaan on se, mitä tapahtuu silloin, kun sellaista löytyy.

– Jos valvontakäynnillä osoittautuu, että Reilun kaupan kahvitilalla työskentelee lapsia, ensin selvitetään, mistä on kyse. On nimittäin kansainvälisen työjärjestön sääntöjen mukaista, että lapset saavat auttaa vanhempiaan perheen viljelyksillä, jos työ ei estä tai haittaa koulunkäyntiä. Mutta jos kyse on lapsityövoiman hyväksikäytöstä, joka tarkoittaa, että lapset eivät pääse kouluun, koska heidän pitää olla töissä, viljelijät ja tiloilla työskentelevät lapset tarvitsevat paljon tukea, jotta tilanne saadaan korjattua.

Tiloilta pulpettiin

Tällaisessa tilanteessa Reilu kauppa kouluttaa viljelijöitä kertomalla, miksi Reilu kauppa ei hyväksy lapsityövoiman hyväksikäyttöä ja etsii paikallisten yhteistyökumppaniensa kanssa keinot, että lapset saadaan kouluun.

– Viljelijät eivät silkkaa pahuuttaan laita lapsia töihin, vaan kyse on siitä, että he ovat niin köyhiä, ettei heillä ole varaa palkata aikuista työvoimaa sadonkorjuuseen. Kyse on usein köyhistä ja jopa lukutaidottomista ihmisistä, joten asioiden korjaaminen edellyttää pitkäjänteistä työtä.

– Helpompaa olisi vain poistaa tilalta oikeus sertifioidun kahvin myymiseen, mutta me emme toimi niin. Reilu kauppa pyrkii ensisijaisesti tukemaan kahvinviljelijöitä, jotta he tulisivat toimeen omalla työllään ja heidän lapsensa saisivat käydä koulua.