Ensimmäisiä rajoitusten poistojen seurauksia voidaan havaita koronatartuntatilastoista jo ensi viikon alussa, sanoo evoluutiobiologian tutkijatohtori Tuomas Aivelo Helsingin yliopistosta.
Ravintolat saivat avata ovensa tietyin reunaehdoin maanantaina ensimmäistä kertaa noin kahteen kuukauteen. Jo maaliskuun puolivälissä suljetut kulttuuri- ja urheilutilat avautuivat nekin.
– Jos maanantaina on lähtenyt jostain tartuntaketju, niin tartuntaketjujen jäljittäjät pääsevät niihin varmasti kiinni jo tämän viikon loppupuolella. Alkaisin tämän viikon jälkeen katsoa, mihin suuntaan havaitut tapaukset kehittyvät, Aivelo sanoo.
Aivelon mukaan yksittäisiä tautiryppäitä voi ilmetä. Ne voivat sisältää paljonkin tartuntoja, mutta niitä ei vielä tarvitse säikähtää, jos niiden tartuntaketjut pystytään jäljittämään.
– Esimerkiksi Etelä-Koreassa näitä on tullut ilmi ja saatu kuriin. Toivottavasti pitkän aikavälin määrä Suomessa kuitenkin laskee jatkuvasti.
Lue myös: THL: Suomessa vain kaksi uutta koronavirustartuntaa – kuolemien määrä kasvoi myös kahdella
Virustartuntojen määrät ovat olleet Suomessa laskussa. Tiistaina Suomessa oli 6 887 tartuntaa, mikä on noin 150 tartuntaa enemmän kuin viime viikon tiistaina. Viikkoa aiemmin tartuntoja kertyi noin 230 ja sitä ennen yli 320.
– Jos pitkän aikavälin määrä lähtee kasvuun, on riski, että tauti lähtee hallitsemattomasti leviämään. Silloin ollaan tilanteessa, jossa rajoitusten poistossa pitää ottaa takapakkia, Aivelo sanoo.
Hallituksen on määrä arvioida seuraavan kerran juhannusviikolla, onko rajoituksia syytä lieventää tai tiukentaa.
Jäljittäjät tuottavat tietoa leviämispaikoista
Aivelo pitää tartuntojen jäljityksen roolia keskeisenä koko taudinkulussa. Jäljittäjät etsivät koronavirukselle altistuneita eli osaltaan pitävät taudin leviämistä kurissa. Tämän lisäksi heidän työstään saadaan irti myös tärkeää tietoa.
Tutkijatohtorin mukaan tehokkain tapa ehkäistä tartuntoja on tietää paikka, jossa ne tapahtuvat.
– Jos yhtäkkiä alkaa näkyä iso määrä tartuntoja, jotka ovat tapahtuneet esimerkiksi ravintoloissa, niin sitten me tiedämme, että ravintoloilla on ollut vaikutus tartunnoissa.
Ravintolat saavat toistaiseksi olla auki enintään kello 23:een asti, ja alkoholin tarjoileminen on lopetettava kello 22. Ravintolaan saa ottaa sisään vain puolet nykyisiin lupiin kirjatusta asiakasmäärästä. Kaikille ravintola-asiakkaille pitää olla istumapaikka.
Lisäksi ravintoloiden tulee muun muassa ilmoittaa asiakkailleen näkyvästi, etteivät oireiset saa tulla ravintolaan. Myös käsien pesuun tai desinfiointiin tulee olla näkyvä mahdollisuus.
"Lahjomattomammat" mittarit tulevat jälkijunassa
Aivelon mukaan Suomessa tartuntojen määriä seuraamalla saadaan verrattain luotettava kuva taudin kulusta.
– Suomessa kaikki oirehtivat pyritään testaamaan, jolloin tartuntojen määrä on jo aika hyvä mittari siihen, miten tautitilanne kehittyy.
Tartuntamääriä seurattaessa ei aina ole selvää, johtuvatko muutokset testausmäärien muutoksesta vai tartuntojen määrän muutoksesta. Tartuntamäärät heijastelevat tautitilannetta muutaman päivän viiveellä.
Aivelon mukaan "lahjomattomampia" mittareita ovat sairaalahoitoon päätyvien määrät ja kuolleisuus. Näissä kuitenkin viive on jo huomattavasti suurempi.
– Jos kuolleisuudessa alkaa näkyä nousua, se on huono merkki. Se tarkoittaa, että huono käänne on tapahtunut jo viikkoja sitten.