Nuorten psykososiaalisen tuen saatavuutta perusterveydenhuollossa halutaan parantaa. Tätä painotetaan tänään julkistetussa uudessa mielenterveysstrategiassa, joka on luovutettu perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiurulle (sd.).
Asiaa pohtineen työryhmän mielestä etenkin nuorten mielenterveyshäiriöiden palvelurakenne on hajanainen. Lisäksi perusterveydenhuollossa on vain vähän nuorille tarkoitettuja varhaista mielenterveyshäiriöiden hoitoon tarkoitettua hoitoa. Varsinkaan koululaisten perustason hoito ei asiantuntijoiden mukaan toteudu.
On arvioitu, että masennuksen tai ahdistuneisuushäiriöiden takia apua tarvitsisi vuosittain 19 000 kouluikäistä 13–18-vuotiasta nuorta. Tällä haavaa noin 60 prosenttia mielenhäiriöiden hoidosta hyötyvistä nuorista saa hoitoa joko perusterveydenhuollossa tai erityissairaanhoidossa.
Uudistuksen tavoitteena on vakiinnuttaa uusia varhaisen tuen ja hoidon keinoja nuorten mielenterveyshäiriöiden ehkäisyyn ja hoitoon.
Strategiassa esitetään, että aluksi otettaisiin käyttöön perusterveydenhuollossa masennus- ja ahdistuneisuusoireiston hoitoon tarkoitettuja menetelmiä. Tällaisia menetelmiä on käytetty hyvin tuloksin jo muun muassa Britanniassa nuorten mielenterveyshäiriöiden varhaisessa vaiheessa.
Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyön vahvistaminen
Ylipäänsä strategiassa ehdotetaan parannettavaksi psykoterapioiden ja ehkäisevän sekä hoidollisten psykososiaalisten menetelmien saatavuutta perusterveydenhuollossa.
Lisäksi vahvistetaan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyörakennetta mielenterveyshäiriöiden tunnistamisen parantamiseksi ja varhaisen tuen ja hoidon aloittamisen nopeuttamiseksi.
Niin ikään halutaan parantaa kuntouttavia palveluja työelämässä, lisätä mielenterveysosaamista kunnissa sekä ehkäistä itsemurhia.
Tuoreimpien tietojen mukaan vuonna 2018 itsemurhan teki 810 ihmistä, joista alle 25-vuotiaita oli 99 ja yli 65-vuotiaita 203.
Itsemurhaan kuolleiden ikä naisilla oli keskimäärin 50 vuotta ja miehillä 48 vuotta.