Susitutkija Seppo Ronkainen uskoo susikannan romahtavan uuden metsästyspäätöksen myötä. Hän on huolissaan myös pennuista, joiden opettamista metsästys häiritsee. Suden kiintiömetsästys alkoi vuodenvaihteessa, ja monilla alueilla kiintiö täyttyi muutamassa päivässä.
Suden ympärivuotinen rauhoitus poistettiin syksyllä eduskunnan päätöksellä metsästyslaista. Säädetty rauhoitusaika alkaa nyt 11. helmikuuta ja päättyy 30. marraskuuta.
Alueellisten kiintiöiden mukaan tapahtuvan kannanhoidollisen metsästyksen tavoitteena on pienentää susikantaa hallitusti. Metsästysoikeus on usein metsästysseuroilla, jotka tekevät yhteistyötä ylittäen seurojen rajat.
Kiintiö on sata sutta
Koko Suomen pyyntikiintiö on sata sutta, minkä lisäksi on annettu noin kuusikymmentä vaara- ja vahinkoperusteista poikkeuslupaa.
Suomen riistakeskuksen verkkosivujen kahden minuutin välein tietojen osalta päivittyvän kiintiömetsästysseurannan mukaan pyyntilupia on annettu kaikkiaan 16 alueelle.
Lauantaina 10. tammikuuta kiintiö oli täyttynyt alueista Aura-Paimiossa (13), Eurajoella (6), Humppilassa (8), Kustavissa (7), Kytäjällä (2), Köyliössä (3), Pahkavaarassa (5) ja Rekikoskella (6). Ainakin näillä alueilla suden kiintiömetsästys on siis jo päättynyt.
Kiintiömetsästys jatkuu vielä Kaakkois-Suomen, Kaskinen-Närpiön, Lauhanvuoren, Nivalan, Nurmijärven, Peurainnevan, Tohmajärvi-Kiteen ja Vuosangan alueilla.
Luonnonvarakeskuksen mukaan Suomen susikanta oli viime vuoden maaliskuussa arviolta noin 430 yksilöä, ja viime vuoden marraskuussa noin 560 sutta.
"Susikanta romahtaa"
Pohjois-Savon Vieremällä asuva eläköitynyt susitutkija Seppo Ronkainen olisi pitänyt pelkkiä vahinkoperusteisia lupia susien kaatamiseen riittävänä.
– Henkilökohtainen ajatukseni on, että susikantaa olisi pystynyt hoitamaan vahinkoperusteisilla luvilla, Ronkainen sanoo.
– Mutta Lounais-Suomen puolella on aika suuret susitihentymät. Ehkä pienimuotoinen metsästys siellä olisi voinut olla paikallaan, mutta laajemmin ajateltuna olisin pitänyt vahinkoperusteista parempana.
Suomen Luonnonsuojeluliiton mukaan poistamalla suden ympärivuotinen rauhoitus ja sallimalla metsästys rikotaan sekä Euroopan unionin luontodirektiiviä että vaarannetaan uhanalainen susikanta.
– Tähän en ota kantaa, kun en sääntöjä tasan tarkkaan tiedä. Mutta kiintiömetsästys on hyvin lähtenyt käyntiin nyt, kun sata sutta ammutaan. Siellä on metsästetty niitä susia, jotka ovat tiedossa olleet, Ronkainen pohtii.
– Itse olen sitä mieltä, että susikanta romahtaa. Niillä alueilla, joihin sudenkaatolupia ei ole saatu, on se vaara, että siellä jatkuu salametsästys, jota Suomessa on ollut vuosia.
Pentujen opettaminen häiriintyy
Kiintiömetsästyksen salliman sadan suden tappamisen lisäksi ovat voimassa vaara- ja vahinkoperusteiset poikkeusluvat, joita on annettu noin kuusikymmentä.
Kun tähän lasketaan vielä salametsästämällä tapetut sudet, määrä nousee kannan kokoon nähden suureksi.
– Siinä tulee tapettua valtava määrä susia. Mielenkiinnolla odotan sitä, mikä on lopputulos, kun kaikki tämä on käyty läpi, susitutkija Ronkainen toteaa.
Lue myös: Poroisäntä susien tekemistä vahingoista: Jälki on karmeaa
– Jos suden kannalta ajattelee, lauma häiriintyy varsinkin joulu- ja tammikuun aikana, kun se opettaa pentuja saalistamaan. Se on vähän sama juttu kuin jos koiranpentu pistetään ulos eikä sitä opeteta mitenkään. Mikä siitä sitten tulee, Ronkainen pohtii.
Pihoille tulevat usein haavoittuneita
Susitutkija on kertonut pannoittaneensa suden yli 300 kertaa.
– Sudella saalistaminen on vaistomaista. Mutta niin paljon olen sutta ja susilaumoja seurannut, että juuri tämä vaihe on sitä, kun esimerkiksi hirvenpyynnissä pennut alkavat olla mukana. Ja tässä kohtaa vuotta ne ovat aika nuoria vielä.*
– Kun metsästys kohdistuu koko susilaumaan, sieltä on sitten poistettu myös pennut. Mutta jos pentuja jäisi henkiin, vaarana on, että pihakäyntejä alkaa tulemaan.
Onko susi siis susiasiantuntijan mielestä vaaraksi ihmiselle?
– Susi on petoeläin.
– Ihan lähellä ihmistä ollessa siinä on oma vaaransa, mutta mitä minä olen joutunut pihakäyntisusia seuraamaan ja ollut siellä metsästäjien kanssa niitä lopettamassa, yleensä susista aina löytyy hauleja.
Eli sutta on jo ammuttu ja eläin on vahingoittunut yksilö, ja sitä kautta peto usein päätyy pihoihin hakemaan ruokaa.
"Puhe on muuttunut aika raa'aksi"
Alkuvuodesta on myös uutisoitu, että kiintiömetsästyksen nimissä saatetaan ampua suurin piirtein kaikkia eläimen näköistä, mikä vain liikkuu.
– Niin se tuntuu olevan täällä maakunnassakin. Puhe on muuttunut aika raa'aksi. Se on ollut sellaista, että ihminen näyttää voimansa eläintä ja luontoa vastaan.
– Tänä päivänä metsästys on enemmän tappamista, kun tekniikka on tullut niin voimakkaasti siihen mukaan ja eläin pystytään motittamaan autolla. Sitten kun siellä on sata ukkoa ympärillä, kyllä matsästys on helpottunut kovasti.
Seppo Ronkaisen mukaan siinä, että metsästyksessä on mukana paljon miehiä, on hyväkin puoli. Jos susilaumaan ammutaan, siellä tulee niin sanottuja haavakkoja eli haavoittuneita yksilöitä.
– Kun ringissä on paljon miehiä, he pystyvät parsimaan näitä, että saadaan haavakot pois.
Näin ei jää loukkaantuneita yksilöitä luontoon. Kuten jo todettua, haavoittuneet tai loukkaantuneet yksilöt ovat haitallisia, kun ne lähtevät nälissään ja hädissään pihapiireihin kiertämään.
– Täällä Vieremän alueella ja tästä pohjoiseen sekä itään, missä olen paljon liikkunut työn puolesta ja haavakkoja on poistettu, niissä on ollut joko jalkanaru tai raudat jalassa tai sitten haulia osunut, Ronkainen sanoo.
"Aluksi oltiin sankareita"
Susikeskustelu tuntuu usein herkästi polarisoituvan ja osapuolien välillä tuntuu olevan paikoin isokin kuilu. Tunteet ovat keskustelussa vahvasti pinnassa.
Seppo Ronkainen on saanut susien parissa toimiessaan tästä osansa.
– Olen pannoittanut susia ja olen saanut sitä törkyä paljon. Meitä on häiritty paljon pannoituksissa. Olen joutunut tekemään ilmoituksia, kun päälle on hyökätty, Ronkainen kertoo.
– Se meni kyllä vakavaksi silloin pannoituksen aikaan. Tuli häirintää ja tappouhkauksiakin.
Ronkaisen mukaan susien ympärillä käytävä keskustelu vaatii paksua nahkaa.
– Minä en enää ole ollenkaan seurannut näitä keskusteluja. Eläkkeellä kun olen nyt ollut, olen saanut olla ihan rauhassa.
Susitutkijan työstä Ronkaisella ei ole pahaa sanottavaa.
– Tämä on hirveän mielenkiintoinen työ. 24 vuotta pannoitin susia, karhuja, ilveksiä ja ahmoja. Tavallaan elin susilaumojen mukana sillä tavalla, että pystyin seuraamaan niiden käytöstä pantojen avulla, Ronkainen sanoo.
– Alussa, kun pannoitettiin, sitähän oltiin sankareita.
Onko Seppo Ronkaisen mielestä Suomessa tapahtuvasta salametsästyksestä olla huolissaan?
– Luulin, että tämä nykyinen sukupolvi, noin kolmekymppiset, olisi jo vähän fiksumpaa sorttia, mutta ei se ole, Ronkainen toteaa.
Vielä nuorempien sukupolvien, 10–15-vuotiaiden suhteen Ronkainen on toiveikas.
– Ehkä niillä ikäluokilla katsomus on erilainen.
Suomen historian laajin salametsästysvyyhti paljastui vuonna 2022 Lapinlahdella. Lopulta useita kymmeniä miehiä tuomittiin muun muassa susien, ilvesten, ahmojen ja rauhoitettujen lintujen laittomasta metsästyksestä vuosina 2019–2023.
Tulevaisuudelta Ronkainen toivoo toisenlaista asennetta.
– Toivon mukaan asia vähän asettuu tässä tulevaisuudessa, löytää uomansa ja kukin elon kiertokulkulainen löytää oman reittinsä
Seppo Ronkainen jäi eläkkeelle virastaan Luonnonvarakeskuksen alaisuudessa vuonna 2022.
Liitto tekee valituksen
Suomen Luonnonsuojeluliitto aikoo tehdä kantelun Euroopan komissiolle laajamittaisesta sudenmetsästyksestä. Sadan suden pyyntikiintiö on liiton mukaan hyvin suuri.
– Näin suuri metsästys vaarantaa susikannan ja estää sen kasvun suotuisalle suojelun tasolle, liitto arvioi syksyllä julkaistussa tiedotteessa.
Luonnonsuojeluliitto kannattaa vahinkoa tai vaaraa aiheuttavien susien tappamisen asianmukaisin poikkeuslupamenettelyin.
* Artikkelia muokattu 11. tammikuuta kello 10.54: Poistettu haastateltavan sitaatista maininta suden pentujen iästä.