Raportti: Rajuilmoihin varauduttu huonosti

Vakaviin luonnononnettomuuksiin kuten rajuilmoihin on varauduttu Suomessa puutteellisesti. Tämä käy ilmi vuosi sitten kesällä sattuneiden rajuilmojen tutkintalautakunnan loppuraportista.

Suomen yllättäneet myrskyt paljastivat, että kohennusta tarvitaan sekä ennakkovarautumiseen, viranomaisten johtamiskäytäntöihin että tiedonkulkuun. Onnettomuustutkintakeskus antaakin peräti 14 suositusta turvallisuuden parantamiseksi.

– Poikkeuksellisen suuri määrä suosituksia kertoo siitä, että löysimme runsaasti puutteita. Opiksi kannattaa ottaa, nämä eivät varmaankaan jääneet viimeisiksi luonnononnettomuuksiksi Suomessa, linjaa tutkintalautakunnan puheenjohtaja Veli-Pekka Nurmi.

Myös Onnettomuustutkintakeskusta johtava Nurmi kuitenkin samalla muistuttaa, että heinä-elokuun vaihteessa 2010 koetut neljä rajuilmaa olivat jopa Euroopan mitassa uusi ilmiö.

– Vakavimmat vahingot aiheutuivat syöksyvirtausparvista. Tämä oli ensi kerta, kun Euroopassa havaittiin yöllisiä syöksyvirtausparvia. Niitä tavataan yleensä tropiikissa.

Median tiedot auttoivat viranomaisia

Vaikka vuosi sitten koetun kaltaiset myrskyt eivät ehkä lähiaikoina toistuisikaan, ne paljastivat, miten riippuvaisia eri viranomaiset ovat isojen häiriöiden aikana toistensa tiedoista.

– Viranomaiset eivät esimerkiksi osanneet ottaa varoituksia riittävän vakavasti, Nurmi arvioi.

Niinpä liikkeelle päästiin vasta, kun ensimmäinen myrsky Asta oli jo tehnyt vahinkonsa.

Viranomaisten tiedotuksen puutteista kertoi sekin, että median rooli myrskytietojen välittäjänä korostui kesällä 2010.

Pelastuslaitosten osalta kävi ilmi, että käytännön johtamisvalmius yhtä aluetta laajemmissa tilanteissa ontui. Suomeen tulisi nyt annettujen suositusten mukaan luoda yhtenäiset toimintatavat laajojen häiriöiden varalle.

Paikallisemmin kohentamisen varaa löytyi esimerkiksi siinä, miten kuntien avainhenkilöt kyetään tavoittamaan nopeasti.

– Tästä meillä on jo hyviä esimerkkejä muun muassa Pirkanmaalta.

Onnettomuustutkintakeskus pitää niin ikään tärkeänä, että vakavien ongelmatilanteiden sähkönjakeluun luodaan julkinen verkkohäiriöjärjestelmä.

– Nyt sille ei ole vastuutahoa. Esitämme, että kokonaiskoordinaation vastuu annettaisiin Fingridille, tutkintalautakunnan puheenjohtaja täydentää.

Katso Saara Rantasen juttu (Seitsemän uutiset 27.9.2011)

(MTV3 - STT)

Lue myös:

    Uusimmat