Ranskassa on äänestettu tänään vilkkaasti maan ennenaikaisissa parlamenttivaaleissa. Presidentti Emmanuel Macron hajotti maan parlamentin hänen puolueensa kärsittyä tappion EU-vaaleissa, joissa laitaoikeisto keräsi taakseen vahvan kannatuksen.
Ranskan ulkopuolella vaalien tulos vaikuttaa muun muassa maan turvallisuuspolitiikan linjaan ja Ukrainan tuen jatkumiseen.
Vaalien tulosennustetta odotetaan heti äänestyksen päätyttyä iltayhdeksältä Suomen aikaa.
Poliittiset tarkkailijat ennakoivat äänestysaktiivisuuden nousevan viime vuosikymmenien korkeimmaksi.
Laitaoikeisto johdossa kyselyissä
Useimmat mielipidemittaukset ennakoivat laitaoikeistolaisen Kansallisen liittouman (RN) saavan eniten paikkoja parlamentin alahuoneeseen eli kansalliskokoukseen. Jos RN saa selvän enemmistön, Ranskan pääministeriksi saattaa nousta puolueen 28-vuotias puheenjohtaja Jordan Bardella.
Lue myös: Macronin kohtalon päivät alkavat – ranskalaiset äänestävät tänään parlamenttivaalien ensimmäisellä kierroksella
Puolueen johtoon taannoin noussut Bardella seuraa RN:n johtajana Marine Le Peniä, joka on pyrkinyt etäännyttämään puoluetta isänsä ja puolueen perustajiin kuuluvan Jean-Marie Le Penin rasistisista ja juutalaisvastaisista kannoista.
Viimeisimmät mielipidemittaukset ovat ennakoineet RN:n saavan 35–37 prosenttia äänistä ja vasemmiston Uudelle kansanrintamalle noin 27,5–29 prosentin kannatusta. Presidentti Macronin keskustalaisen Yhdessä-vaaliliiton ennakoidaan tulevan kolmanneksi noin 20–21 prosentilla.
Äänestäjät eivät jääneet kotiin
Useat äänestäjät ovat sanoneet, etteivät he voineet jäädä kotiin. Maan eteläosassa Marseillen kaupungissa 40-vuotias Nabil Agueni sanoi äänestävänsä tänään, vaikka jätti EU-vaalit väliin.
– Niin kauan kuin meillä on mahdollisuus valita, on parempi mennä äänestämään, hän sanoi.
Ranskan lounaisosassa Bordeaux'ssa Roxane Lebrun sanoi, ettei hän tunnista kotimaataan enää.
– Meidän on jatkettava taistelemista sen puolesta, mihin uskomme ja mitä haluamme Ranskalle, 40-vuotias Lebrun sanoi.
– Nämä eivät ole helpot vaalit, tulos on hyvin epävarma ja sen seuraukset voivat olla yhteiskunnalle vakavia, jatkoi 38-vuotias arkkitehti Julien Martin.
Uuden parlamentin muoto selviää viikon päästä käytävän toisen äänestyskierroksen jälkeen. Toiselle kierrokselle pääsevät ne ehdokkaat, jotka saavat tuekseen vähintään 12,5 prosenttia vaalipiirinsä rekisteröityneistä äänestäjistä. Toisella kierroksella on tavallisesti mukana kaksi, kolme tai joskus neljä ehdokasta.
Ensimmäisellä kierroksella valituksi tuleminen edellyttää, että ehdokas saa vähintään puolet oman vaalipiirinsä äänistä ja että äänestysprosentti on vähintään 25.
Kansalliskokoukseen valitaan 577 edustajaa.