Monet toivoivat MM-rallikauteen 2023 jopa kolmen tallin välistä mestaruuskamppailua, kun Ott Tänak siirtyi Hyundailta vahvistamaan viime vuosina vaikeuksissa ollutta M-Sportia. Kahden ensimmäisen osakilpailun perusteella toive näyttäisi toteutuvan.
LUE MYÖS: Toyotan iso pomo esitti puhuttelevan arvion MM-rallitähden tilanteesta: "Minusta tuntuu kuin katselisin Jari-Mattia"
LUE MYÖS: Nämä seikat johtivat Ruotsin rallin rengasfiaskoon ja tuhosivat Esapekka Lapin kilpailun – Pirellin selitys romukoppaan, asiantuntijoilla oma teoria
Tänak johtaa MM-sarjaa 41 pisteellä sijoituttuaan kauden avausosakilpailussa Monte Carlossa viidenneksi ja napattuaan viime viikonloppuna Ruotsissa uransa 18. MM-rallivoiton.
Toyotan Kalle Rovanperä vaanii toisena vain kolmen pisteen päässä, ja Hyundain Thierry Neuville on kolmantena yhdeksän pisteen päässä. Neljäntenä olevan Toyotan Elfyn Evansinkin ero Tänakiin on vain 12 pistettä.
Tänak johtaa MM-sarjaa nyt ensimmäistä kertaa sen jälkeen, kun hän 27. lokakuuta 2019 varmisti maailmanmestaruutensa Toyotan ratissa Espanjassa.
Se, että näin on, on siihen nähden suorastaan hämmästyttävää, että Tänak on voittanut tällä kaudella vain yhden erikoiskokeen 36:sta (2,78%).
Kaksi ennakkotapausta
Henkilökohtaisesta maailmanmestaruudesta on ajettu vuodesta 1979 lähtien, ja näiden 45 kauden aikana vain kaksi kertaa aiemmin ollaan oltu tilanteessa, että MM-sarjan kärkimiehellä on kahden ensimmäisen osakilpailun jälkeen vyöllään vain yksi pohja-aika.
Huvittavaa kyllä, näillä kaikilla kolmella kerralla asialla on ollut Ford-kuljettaja. Kaksi Tänakin edeltäjää olivat lisäksi molemmat suomalaisia: Mikko Hirvonen johti MM-sarjaa helmikuussa 2008 ja Toni Gardemeister helmikuussa 2005.
Hirvonen ajoi vuonna 2008 toiseksi niin Monte Carlossa kuin Ruotsissa. Kun erikoiskokeita ajettiin kaikkiaan yksi enemmän kuin tänä vuonna (37), Hirvosen osuus (2,70%) pohjista oli vieläkin pienempi kuin Tänakin.
Gardemeister aloitti kauden 2005 kakkossijalla Montessa ja kolmossijalla Ruotsissa. Gardemeisterin osuus (2,86%) kaikista pohja-ajoista oli Hirvosta ja Tänakia suurempi, mutta toisin kuin Hirvonen ja Tänak, Gardemeister ei varsinaisesti ajanut sitä ainuttakaan pohja-aikaansa.
Vuoden 2005 Monten seitsemäs ek nimittäin keskeytettiin, kun Skodan Armin Schwarz ajoi ulos ja loukkasi itseään. Kärkikuljettajat, Gardemeister mukaan lukien, eivät ehtineet ajaa pätkää läpi, ja niinpä heille kaikille annettiin laskennallinen aika, joka oli tässä tapauksessa sama kuin viimeisenä pätkän puhtaasti läpi ajaneella Alexandre Benguélla.
Gardemeisterin ja Benguén lisäksi pohja-ajan saivat tililleen Sébastien Loeb, Petter Solberg ja Marcus Grönholm.
Suomalaiset esillä molemmissa päissä
Suomalaiset ovat jyränneet MM-sarjan kärkeen vähäisistä pohja-ajoista huolimatta muulloinkin kuin 2005 ja 2008.
Rovanperä johti MM-sarjaa Rovaniemellä ajetun osakilpailun jälkeen helmikuussa 2021 ajettuaan siihen mennessä vain kahdet pohjat. Harri-isän pohja-aikasaldo oli täsmälleen sama 20 vuotta aikaisemmin – tosin hän jakoi tuolloin MM-sarjan kärkisijan viiden pohja-ajan Tommi Mäkisen kanssa.
Siinä puolivälissä, 2011, Hirvonen oli kärjessä neljällä pohja-ajalla.
Tosin.
Siinä missä MM-sarjan ensimmäisinä vuosina ajettiin jopa yli 40 erikoiskoetta rallia kohden, nykypäivänä lukema on vakiintunut hieman alle 20:een.
Kuvaavaa onkin, että kun tämän vuoden MM-sarjassa on kahden ensimmäisen osakilpailun aikana ajettu yhteensä 36 erikoiskoetta, Ari Vatasella oli vuonna 1985 tässä vaiheessa kautta vyöllään jo ennätykselliset 37 pohja-aikaa.