Uuden kerrostalon parketeissa saattaa piillä mojova remonttilasku

Kuukausikaupalla myymättä olleissa uusissa kerrostaloissa voi muhia kalliit remonttikulut, jos talven kuiva huoneilma ehtii vääntää lattiamateriaalit pilalle. Varsinkin puupohjaiset materiaalit, esimerkiksi parkettilattiat, voivat vaurioitua pahastikin liian kuivan huoneilman takia, kertovat STT:n haastattelemat alan ammattilaiset.

– Kun asuntoihin muutetaan pian valmistumisen jälkeen, myös huoneilman kosteus asettuu puupinnoille ja puumateriaaleille suotuisaksi. Tyhjillään ja käyttämättä olevassa asunnossa tai toimitilassa ilmankosteus voi kuitenkin olla alle 20 prosenttia, kertoo parketteja valmistavan PR Wood Oy:n omistaja ja hallituksen puheenjohtaja Pekka Ropa.

Lue myös: Liian innokkaat asunto-osakkaat ruuhkauttivat uuden järjestelmän – mitä uuden kodin omistajan pitää muistaa?

Asuntokaupan jyrkkä alamäki on jarruttanut etenkin uudiskohteiden kauppaa, ja suurimmilla rakennusliikkeillä on rasitteenaan jo satoja tyhjillään seisovia asuntoja. Tyhjillään tai vain muutaman asukkaan asuttamina on jopa kokonaisia kerrostalokortteleita.

Rakennusmarkkinoita tutkiva konsulttiyhtiö Forecon on arvioinut, että Suomessa olisi vuoden 2024 alussa myynnissä noin 5 000 uutta kerrostaloasuntoa. Rakentajille tämä tarkoittaa jatkuvasti juoksevia kiinteistönhoito- ja energiakuluja, jotka normaalitilanteessa olisivat jo luovutettujen taloyhtiöiden vastuulla.

Laadusta tinkiminen näkyy nopeasti

Liian kuiva huoneilma näkyy parketti-, lauta- ja laminaattilattioissa rakoina ja vääntyilynä. Etenkin alkusyksyllä asennetut ja tyhjässä asunnossa talven yli olleet parketit voivat päätyä jopa kokonaan uusittaviksi.

Vääntymistä ja rakoilua lisää myös se, että nykyiset lattiamateriaalit ovat entistä ohuempia. Puusisustamisen ja -rakentamisen parissa 40 vuotta työskennelleen Pekka Ropan mukaan herkimpiä ovat ilman liimausta asennetut eli niin sanotut kelluvat parketit.

– Uudiskohteissa ensiasennusparketit ovat usein niin halpoja ja huonolaatuisia, että ne menevät kuivuessaan kokonaan uusiksi. Tänä talvena koetut pakkasjaksot ovat tosin olleet haastavia myös saneerauskohteissa, Ropa sanoo.

Lue myös: Nyt on hyvä aika tehdä pitkään tai liian pitkään pantattuja remontteja taloyhtiöissä – asiantuntijat kertovat miksi

Samoin arvioi helsinkiläisen parkettiliikkeen yrittäjä, joka vielä muutama vuosi sitten teki alihankintatöitä isommille rakennusliikkeille. Hän ei halua esiintyä jutussa nimellään, koska se voisi vaikeuttaa työtilausten saamista. Yrittäjän nimi on STT:n tiedossa.

– Kyllä rakennusliikkeet ovat näiden vääntyvien ja rakoilevien lattioiden kanssa talvisin pulassa. Asiakkaalle voidaan toki kaupanteossa vakuutella, että lattia oikenee asumisen ja kalusteiden myötä. Samalla toivotaan, etteivät nämä vaatisi sen korjaamista. Takavuosina asiakkaille annettiin avuksi jopa ilmankostuttimia, yrittäjä kertoo.

Pekka Ropan tavoin hän toteaa perusparkettien laadun huonontuneen, mikä tekee niistä entistä herkempiä ilmanlaadun vaihteluille.

– Esimerkiksi pintaviilujen paksuus on pudonnut jopa puoleen aiemmasta, parkettiyrittäjä sanoo.

Riskiä taklataan tarkastuksilla

Rakennusyhtiö YIT:llä on eri puolilla Suomea noin 900 myymätöntä asuntoa. Yhtiön pääkaupunkiseudun asuntorakentamisen johtaja Harri Isoviita tiedostaa lattioihin liittyvät remonttiriskit, mutta vakuuttaa niiden olevan huomattavasti pienempiä kuin takavuosina.

– Kyllä tämä on opittu kantapään kautta, ja olemme alkaneet käyttää laadukkaampia materiaaleja. Parketteja on myös korvattu laminaateilla ja vinyyleillä, jotka eivät ole niin herkkiä ilmankosteuden vaihteluille. Isompia vaihtotöitä on nyt vähemmän kuin aikaisemmin, Isoviita kertoo.

Remonttiriskiä taklataan myös säännöllisillä tarkastuskierroksilla. Niiden yhteydessä tarkistetaan sisälämpötila ja ilmanvaihto sekä lasketaan hanoista vettä, mikä tuo huoneilmaan lisää kosteutta.

– Pidemmät pakkasjaksot ovat toki haastavia. Tarvittaessa käytämme myös ilmankostuttimia. Käytännössä tyhjistä taloista pidetään samanlaista huolta kuin asutuista, Isoviita lisää.

Hänen mukaansa tarkistuskierroksista ja pienistä huoltotöistä ei synny merkittäviä lisäkustannuksia.

– Työt tekee sama porukka, joka on kyseisellä alueella muutenkin, Isoviita sanoo.