Suomen itärajan aidan rakentamisen aikaistaminen tulee tarpeeseen, kerrotaan Rajavartiolaitokselta.
Hallitus ilmoitti eilen esittävänsä Rajavartiolaitokselle 86 miljoonan euron lisärahoitusta tänä vuonna. Valtaosan summasta on määrä mennä itärajan esteaidan nopeutettuun rakentamiseen.
– Tämä oli erittäin tarvetullut uutinen, kun ottaa huomioon turvallisuustilanteen ja sen mahdolliset kehityssuunnat. Nyt esitetyn lisärahoituksen ansiosta voimme paremmin limittää toisiinsa aitahankkeen rakentamisen eri vaiheita, arvioi eversti Marko Turunen.
Rajavartiolaitoksen esikunnan raja- ja meriosaston apulaisosastopäällikkö Turunen korostaa, että lisärahoitus tälle vuodelle nopeuttaa koko aitajärjestelmän pääosien valmistumista.
– Saamme hankkeen tärkeimpiä osioita käynnistettyä aiemmin kuin oli suunniteltu.
Rakentaminen etenee Turusen mukaan vaiheittain eri osissa rajaa.
Lue myös: Tällaisia keinoja Suomella on käytössään laajaan maahantulon varalta
– Imatran pilottiaita on valmis, ja teemme paraikaa Lapissa aidan Sallan-osuutta. Työt Sallassa pitäisi saada valmiiksi tämän kevään aikana, eversti kertoo.
Alun perin itärajan aitajärjestelmän oli tarkoitus valmistua vuonna 2026.
– Voi olla, että vuodelle 2026 jää viimeistelytöitä, mutta tärkeimmät työt saadaan varmaan tehtyä tuota nopeammin.
Kattaa itärajasta noin 15 prosenttia
Turunen muistuttaa, että aitaprojektissa on kyse paljon muustakin kuin pelkästä aidasta.
– Voi sanoa, että itärajan aitahanke on aika moniulotteinen. Siihen sisältyy myös kattava tekninen valvontajärjestelmä. Lisäksi rakennetaan koko aidan vierelle tarvittava ajokkikelpoinen tieura.
Suomen ja Venäjän välisen rajan pituus on runsaat 1 340 kilometriä. Kun eri aitaosuudet ovat valmiina, on aidan kokonaispituus rajalla yhteensä noin 200 kilometriä.
– Aita kattaa valmiina itärajasta noin 15 prosenttia. Rajalla on esimerkiksi vesistöjä sekä erämaa-alueita, jotka eivät ole riskiarvioiden perusteella niin merkittäviä, että olisi tehokasta rakentaa aitaa sinne, eversti sanoo.
Lue myös: Toteutuuko tämä uhkakuva itärajalla? Puolasta karu esimerkki
Rajavartiolaitoksen nettisivulla kerrotaan, että aluksi itärajan esteaita rakennetaan riskialtteimmille alueille eli käytännössä rajanylityspaikoille lähialueineen. Myöhemmin aita on tarkoitus rakentaa niille alueille, joissa rajan yli tai läheisyydessä kulkee muita kulku-uria.
Esteaitaa ei rakenneta yksittäisten luvattomien rajanylitysten estämiseksi, vaan välineellistetyn tai muun laajamittaisen laittoman maahantulon tilanteeseen.
Turunen ei halua lähteä vertaamaan Suomen itärajalle nousevaa esteaitaa muiden maiden itselleen rakentamiin raja-aitoihin.
– En pysty tuolla tavoin vertaamaan, koska kullakin valtiolla on omia erityisolosuhteita, kuten maasto tai vuodenaikojen vaikutus. Mutta uskon vahvasti, että tämä on Suomen rajaturvallisuudelle paras mahdollinen aitaratkaisu.
Aiemmin on arvioitu, että itärajan aidan ja sen turvajärjestelmien kokonaishinta olisi noin 380 miljoonaa euroa.
– Tämä on edelleen kokonaisuuden hinta-arvio, se ei ole muuttunut.