Hallitus haluaa nopeuttaa itärajan aidan rakentamista

Sisäministeriön tiedotteessa kerrotaan, että lisärahoitus sisältyy tämän vuoden ensimmäiseen hallituksen lisätalousarvioesitykseen, joka annettiin eduskunnalle tänään torstaina.

Esityksen mukaan lisäys toteutetaan siirtämällä ensi vuodelle varattua aidan määrärahaa käytettäväksi jo tänä vuonna. 

Hankkeen kokonaisrahoitustarve ei näin ollen kasvaisi muutoksen vuoksi, hallituksen lisätalousarvioesityksessä sanotaan.

Aiemmin on kerrottu, että itärajan aidan tärkeimmät kohdat on tarkoitus rakentaa tämän ja ensi vuoden aikana. Kokonaan aidan on suunniteltu valmistuvan vuonna 2026.

Vaikka lisätalousarvioesityksessä ja sisäministeriön tiedotteessa puhutaan rakentamisen nopeuttamisesta, niissä ei kuitenkaan mainita tarkemmin, miten aikataulu on mahdollisesti muuttunut. STT ei ole tavoittanut sisäministeriötä kommentoimaan asiaa.

Ensimmäinen osa valmistui viime vuonna

Kaikkiaan aitaa on tarkoitus rakentaa itärajalle noin 200 kilometrin matkalle. 

Valtaosa 1 300 kilometriä pitkästä itärajasta jää siis aitaamatta. Tätä on perusteltu sillä, että merkittävä osa itärajan alueesta on maastoltaan vaikeasti saavutettavaa suurille ihmisjoukoille.

Aidan ensimmäinen noin kolmen kilometrin mittainen pilottiosa valmistui Imatralle Etelä-Karjalaan viime vuoden lopulla. Seuraavaa neljän kilometrin mittaista osuutta rakennetaan Lapin Sallaan.

Tämän jälkeen aitaa on tarkoitus rakentaa yhteensä noin 70 kilometrin matkalle kaikkiaan 12:lle eri alueelle. Tästä 55 kilometriä sijoittuu Kaakkois-Suomen rajavartioston alueelle.

Aidalla pyritään varautumaan välineellistettyyn maahantuloon tai laajaan laittomaan maahantuloon Venäjältä. Aidan rakentamisesta päätti Sanna Marinin (sd.) hallitus toissa vuonna.

Lisärahaa myös välineellistetyn maahantulon vuoksi

Hallituksen esittämät loput 12 miljoonaa euroa Rajavartiolaitoksen tämän vuoden lisärahoituksesta menisivät kattamaan välineellistetystä maahantulosta aiheutuneet ylimääräiset kustannukset.

Sisäministeriön mukaan rajanylityspaikkojen sulkeminen ja kansainvälisen suojelun hakemisen keskittäminen ovat aiheuttaneet sekä aiheuttavat edelleen ylimääräisiä kuluja Rajavartiolaitokselle.

Näihin toimiin ryhdyttiin rajalla sen jälkeen, kun itärajan yli alkoi tulla tavallista enemmän turvapaikanhakijoita viime elokuussa. Ilmiötä on Suomessa laajasti pidetty Venäjän masinoimana välineellistettynä maahantulona.

Raja-aidan lisäksi ilmiötä pyritään torjumaan uudella rajalailla, jota Petteri Orpon (kok.) hallitus on valmistellut. Rajalain luonnos lähti lausuntokierrokselle 15. maaliskuuta.

Laissa valtioneuvostolle annettaisiin mahdollisuus rajoittaa kansainvälisen suojelun hakemusten vastaanottamista rajatulla osalla Suomen valtakunnanrajaa ja sen välittömässä läheisyydessä.

Tarve tällaiselle rajoituspäätökselle todettaisiin yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa. Päätöksen voisi tehdä enintään kuukaudeksi kerrallaan.

Lue myös: Näin Rajavartiolaitos toimisi, jos turvapaikkahakemusten vastaanottoa rajoitettaisiin ja maahanpyrkijä kieltäytyisi palaamasta

Juttua päivitetty kauttaaltaan 21.3.2024 kello 17.01.