Rail Baltica -ratahanke saamassa EU:lta merkittävää lisärahoitusta – myös Suomen päärata nousee mukaan

Baltian maiden läpi kulkeva Rail Baltica -ratahanke on saamassa EU:lta merkittävää lisärahoitusta.

EU-instituutioiden välisissä neuvotteluissa on löydetty poliittinen sopu uudesta Verkkojen Eurooppa -rahoitusohjelmasta (CEF), josta myönnetään tukea liikenne-, energia- ja digihankkeille.

Osana neuvotteluja on turvattu Rail Baltican mahdollisuudet saada lisärahoitusta EU:lta.

Neuvotteluissa varmistui myös se, että Suomen päärata nousee mukaan osaksi Euroopan merkittäviä rajat ylittäviä ratayhteyksiä, joten pääradan mahdollisuudet saada tukirahaa EU:lta vahvistuvat.

Yhtenä parlamentin pääneuvottelijoista toiminut europarlamentaarikko Henna Virkkunen (kok.) pitää neuvottelutulosta Suomen kannalta erittäin hyvänä. Hän muistuttaa, että pääradan nosto keskeisten yhteyksien joukkoon oli yksi Suomen päätavoitteista.

–  Tämä on suomalaisten kannalta se ykkösjuttu, Virkkunen kommentoi STT:lle.

Virkkunen iloitsee myös Rail Balticalle turvatusta lisärahoituksesta, sillä nopea ratayhteys Tallinnasta etelään parantaisi myös suomalaisten mahdollisuuksia matkata raiteita pitkin Keski-Eurooppaan.

–  Pienille Baltian maille merkittävän, modernin rautatieyhteyden rakentaminen on erittäin iso urakka, Virkkunen huomauttaa.

Rail Baltican rahoitusmahdollisuuksien turvaamisesta käytiin neuvottelujen aikana paljon keskusteluja. Virkkusen mukaan parlamentin ja jäsenmaiden välillä oli asiasta mielipide-eroja.

Lue myös: Baltian maat innostuivat Suomen osallistumisesta Rail Baltica -ratahankkeeseen

Tavoite: 60 prosenttia rahasta ilmastotavoitteiden saavuttamiseen

Verkkojen Eurooppa -rahoitusohjelma on kooltaan noin 33 miljardia euroa. Summa sovittiin jo EU:n monivuotisen budjetin yhteydessä, mutta nyt EU-instituutiot ovat neuvotelleet ohjelman tarkemmasta sisällöstä.

Neuvotteluissa sovittiin tavoitteeksi, että ohjelman rahoituksesta 60 prosentin tulisi edesauttaa ilmastotavoitteiden saavuttamista.

Neuvotteluissa mukana ollut europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri (sd.) pitää tärkeänä, että rahoituksen ehdoissa katsotaan eteenpäin ja tuki menee modernin ja älykkään infrastruktuurin rakentamiseen.

–  Enemmän rahoitusta menee raiteisiin, ei enää juurikaan moottoriteihin. Ja energian osalta nimenomaisesti uusiutuvan energian vaativaan infraan, Kumpula-Natri kommentoi STT:lle.

Poliittinen sopu vaatii lopullisen hyväksynnän jäsenmaita edustavalta neuvostolta ja EU-parlamentilta.

Suomi saanut päättyvältä ohjelmakaudelta 250 miljoonaa euroa

Liikenne- ja viestintäministeriön mukaan Suomi on saanut aiemmasta CEF-rahoitusohjelmasta vuosina 2014–2020 tukea yhteensä noin 250 miljoonaa euroa. Ministeriö tiedotti torstaina, että valtio haki päättyvän ohjelmakauden viimeisestä hausta rahaa vielä Tampereen ja Oulun välisen pääradan yhteysvälin kehittämissuunnitteluun sekä Kupittaan ja Turun välisen kaksoisraiteeseen ja Turun ratapihan rakentamissuunnitelmaan.

Lisäksi muut toimijat hakivat tukea Helsingin Sataman ja Turun Sataman hankkeisiin.