Valtion ja suurten kaupunkiseutujen kuntien välillä on saavutettu neuvottelutulokset uusista maankäytön, asumisen ja liikenteen MAL-sopimuksista. Tulos pitää vielä vahvistaa kaupunkien ja valtion päätöselimissä. Asiasta kertoi liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka (sd.) eilen illalla, ja tänään siitä järjestettiin tiedotustilaisuus aamupäivällä.
Sopimukset laaditaan vuosille 2020–2031 Helsingin, Tampereen, Turun ja Oulun kaupunkiseutujen kanssa. Hallitus sitoutuu varaamaan kokonaisuuteen 936 miljoonaa euroa.
Harakan mukaan tästä joukkoliikenteen hankkeisiin valtio sitoutuu investoimaan vähintään 755 miljoonaa euroa. Rautatie- ja raitiotiehankkeiden osuus on Harakan mukaan yhteensä reilu puoli miljardia euroa.
– Neuvottelut saatiin eilen illalla päätökseen samaan aikaan kun meillä oli valtioneuvoston istunto, ja ne pitää vielä kertaalleen vahvistaa, Harakka sanoi tiedotustilaisuudessa.
Sopimukset tulevat voimaan, kun seudut ja valtioneuvosto ovat hyväksyneet ne. Neuvotteluja jatketaan seuraavaksi kolmen uuden seudun, Jyväskylän, Lahden ja Kuopion kanssa.
"Espoon kaupunkirata käynnistysvalmis viimeistään ensi vuonna"
Valtion rahoituksen edellytyksenä on, että kunnat sitoutuvat toteuttamaan hankkeita ja investoivat niihin. Valtio osallistuu kaupunkien raitiotiehankkeiden suunnitteluun ja toteutukseen.
Sopimuksilla edistetään nopeita raideliikenneyhteyksiä kaupunkiseuduilla ja niiden välillä. Esimerkiksi Turun ratapihan ja Espoon kaupunkiradan kehittäminen valtion ja kuntien yhteistyönä on osa Turun tunnin juna -kokonaisuutta.
Harakan mukaan Espoon kaupunkirata on osana Turun tunnin junaa merkittävä valtiollinen raidehanke ja työt voivat alkaa viimeistään ensi vuonna.
– Milloin Bobcat menee maahan, niin periaatteessa Espoon kaupunkirata on viimeistään ensi vuonna käsittääkseni käynnistysvalmis, Harakka sanoi tiedotustilaisuudessa.
Hänen mukaansa sopimuksissa on kolme eri korvauskategoriaa. Silloin kun kyse on pääsääntöisesti valtion raidehankkeista, valtion osuus on joko täydet 100 tai 75 prosenttia. Silloin kun kyse on lähinnä kaupunkien omasta sisäisestä liikenteestä, joka voi ylittää kuntarajatkin, valtion osuus on 30 prosenttia.
– Tässä välissä on kategoria, johon kuuluu sekä valtiollisesti että paikallisesti kaupungin kannalta olennaisia, tärkeitä hankkeita. Espoon kaupunkirata on juuri sellainen.
Näiden hankkeiden jako-osuus on Harakan mukaan 50–50 prosenttia, jolloin kustannusarvion mukaisesti valtiolle tulee 137,5 miljoonaa ja Espoolle ja muille osallistuville kunnille yhteensä 137,5 miljoonaa euroa maksettavaa.
Koettelevasta keväästä jää hienoja muistomerkkejä
– Koettelevasta keväästä jää hienoja muistomerkkejä: arkkitehtuuri- ja designmuseo, Espoon upea kaupunkirata sekä Turun tunnin junaan ja Rantarataan yhdistyvä Vihdintien pikaratikka. Eristyksen ajasta syntyy sittenkin paikkoja ja palveluita, jotka tuovat ihmisiä yhteen, Harakka sanoi illalla Twitterissä ja toisti saman myös aamupäivän tiedotustilaisuudessa.
Lähijunaliikennettä kehitetään myös Tampereen seudulla muun muassa asemia suunnittelemalla ja rakentamalla.
Pääradan parantamisella tuetaan nopeampia raideliikenteen yhteyksiä Helsingistä Tampereelle ja edelleen Ouluun. Osalle nyt sovituista hankkeista on haettu EU-rahoitusta, josta päätetään myöhemmin tänä vuonna.
Sopimuksia on tehty vuodesta 2011. Hallitusohjelman mukaisesti MAL-sopimukset pidentyvät nyt 12-vuotisiksi. Konkreettiset toimenpiteet koskevat ensimmäisiä neljää vuotta, minkä jälkeen sopimukset päivitetään.
Uusi museo pääkaupunkiin ehkä viiden vuoden kuluttua
Tiede- ja kulttuuriministeri Hanna Kososen (kesk.) mukaan tavoite on, että uusi arkkitehtuuri- ja designmuseo voisi avata ovensa vuodesta 2025 alkaen Helsingin ydinkeskustassa.
Hallitus kertoi eilen osallistuvansa omalta osaltaan uuden museon pääomittamiseen, ja Kosonen uskoo sen antavan hankkeelle vauhtia. Valtion sitoutuminen museoon on kuitenkin vielä ehdollinen, sillä museon toteutuminen edellyttää myös yksityisen rahan merkittävää mukaantuloa.
Kosonen uskoo, että valtion ja Helsingin kaupungin on perustettava yhteinen hankeorganisaatio museota edistämään. Hän toivoo, että museosta tulisi myös modernin puurakentamisen käyntikortti.
– Helsingin suunnittelema tontti uudelle museolle tulee olemaan matkailijoiden helposti saavutettavissa. Uuden museo sijainti tulee myös olemuksellaan alleviivaamaan sitä, miten keskeinen rooli arkkitehtuurilla ja designilla Suomelle on, Kosonen sanoi tiedotustilaisuudessa.
Helsinkiin 200 000 uutta asuntoa
Myös ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen (vihr.) on tyytyväinen, että maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittämisellä on yhteiset tavoitteet ja entistä vahvempi rahoitus.
Valtio sitoutuu rahoittamaan kunnallistekniikka-avustuksia ja valtion tukemaan asuntotuotantoon liittyviä käynnistysavustuksia 180 miljoonalla eurolla vuosina 2020–2023.
– Kaupunkiseudut sitoutuvat asunnottomuuden vähentämiseen, kipeästi kaivattua kohtuuhintaista asuntotuotantoa kasvatetaan ja samalla vauhditetaan puurakentamista, Mikkonen sanoo.
Esimerkiksi Helsingin seudulla tavoitteena on rakentaa 200 000 uutta asuntoa vuoteen 2030 mennessä.