Raakel Lignellin kolumni: Tuleeko sotesta terveysinkvisitio?

Videolla sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo toppuuttelee järjestelmästä syntynyttä kohua. 

THL:ssä luodaan järjestelmää, joka laskee jokaiselle kansalaiselle kapitaatiomaksun. Se on hinta, jonka Kela maakunnan rahoilla maksaa kansalaista hoitavalle sote-keskukselle sen jälkeen, kun kansalainen on listautunut sote-keskuksen asiakkaaksi. Tämä hinta perustuu asiakkaan henkilökohtaisiin tausta- ja riskitekijöihin. Eli pyritään mahdollisimman tarkkaan ennakoimaan jokaisen riskiä sairastua ja aiheuttaa kuluja.

Maksuun vaikuttavat sosioekonomiset muuttujat kuten ikä, koulutus, työllisyys, perhesuhteet, asuinpaikka, ja myös henkilökohtainen terveyshistoria sekä mahdollisen työterveyshuollon kattavuus. Kapitaatiomaksu ei perustu suoranaisesti ihmisen aiheuttamiin kustannuksiin, vaan hänen riskiinsä aiheuttaa niitä. Kapitaatiokertoimen määrittelee nykysuunnitelmien mukaan Kela. Kaikki kertoimeen huomioitavat ominaisuudet eivät vielä ole selvillä.

Yksilö ei itse pääsisi käsiksi omaan kapitaatiolukuunsa, mutta laskuperusteet olisivat julkisia. Kela ei myöskään luovuttaisi yksittäisiä lukuja sote-keskuksille, vaan maksut hoituisivat suurempina könttinä.

Eli itse joutuisin päättelemään, millainen kävelevä kustannuspommi olen.

Isoveli siis kerää tietoni eri järjestelmistä, puntaroi ja hinnoittelee tulevat riskini ja terveyskustannukseni. Pisteytys ei vaikuta hoitopäätöksiin. Vielä.

Mutta kauanko tarvitsee odottaa, että kun moinen rekisteri ja pisteytysjärjestelmä on luotu, keksitään syy hyödyntää sitä kulujen karsinnassa? Ensimmäisenä varmaan leikataan elintapasairauksien hoitoa. Olisihan se kätevää, kun diabetes, sydän- ja verisuonitaudit, nivelvaivat ja osa syövistäkin voitaisiin panna kansalaisten omaan piikkiin. Ihan oma syy. Ehkä pian isoveli asentaa jokaiselle askel- ja sykemittarit, jotka vielä kuvaavat kaiken suuhun pistetyn ja aijai, jos lasissa onkin rasvattoman maidon sijasta kevytmaitoa ja askeleita ei kerrykään yhtenä päivänä 10 000 ja vyötärönmittakin hipoo 90cm:n parempaa puolta, niin lälläslää, maksapa itse hoitosi, sinä laiskimus!

Eikä mikään itseään kunnioittava sote-keskus ainakaan huoli enää asiakkaakseen edes isolla rahalla. Ehkä joku syrjäytyneiden läskien vieroituskeskus korkeintaan. Sekin omakustanteisesti.

Masennuksen hoito olisi myös karsittavien listalla heti kärkipäässä. Lenkille vain, niin piristyy. Kun nykytietämyksen mukaan myös köyhyys ja pitkään jatkunut niukkuus aiheuttaa masennusta vastaavan toivottomuuden ilmapiirin ja vie voimat sekä aloitekyvyn, on köyhienkin hoito kannattamatonta ja turhaa. Kuolkoon pois. Eihän ne viitsi edes kotejaan kunnolla siivota eikä pukeutua siististi. Metsien marjat ja sienet eivät kelpaa ilmaiseksikaan. Tupakkaan laittavat vähätkin rahansa.

Ehkä voidaan saman tien sopia, ettei oteta todesta uusinta tutkimustietoa, jonka mukaan jo kahden minuutin liikkumisella on merkittäviä terveysvaikutuksia, etenkin liikkumattomille kansalaisille. Tutkimuksen mukaan arjen hyötyliikunta on todella oleellista terveydelle, jokainen askel on hyväksi, pienet pätkät siellä täällä pitkin päivää.

Ei siis oteta tätä huomioon, jottei liian moni selviytyisi hyväksyttyjen kunnon kansalaisten joukkoon, jolle terveydenhoito korvataan. Lienee parasta pitäytyä nykyisessä UKK-instituutin ohjeistuksessa eli vähintään kymmenessä minuutissa liikuntaa kerrallaan. Aktiiviliikkujillehan se ei ole mitään, ei edes riittävä alkulämmittely. Kielletään instituuttia päivittämästä tietoa, vaikka siellä aikomus siihen onkin. Ehkä voisi myös vaatia spagaattia. Eihän ihminen muuten ole riittävästi pitänyt huolta kehonsa liikkuvuudesta.

Monen mielissä eri ruokavaliot ja hyvinvoinnin suorittaminen ovat saavuttaneet uskonnon aseman. Keskiajalta olisi löydettävässä paljon kivoja vinkkejä, miten vääräoppiset likvidoidaan. Inkvisitio olisi ihan käypä keino saada kansa vihdoinkin ruotuun.