Kauanko tarvitsee odottaa, että kun Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL on saanut luotua kansalaisista kattavan terveysrekisterin pisteytysjärjestelmineen, keksitään syy hyödyntää sitä kulujen karsinnassa, kysyy Raakel Lignell lauantaikolumnissaan.
Videolla sosiaalipolitiikan professori Heikki Hiilamo toppuuttelee järjestelmästä syntynyttä kohua.
THL:ssä luodaan järjestelmää, joka laskee jokaiselle kansalaiselle kapitaatiomaksun. Se on hinta, jonka Kela maakunnan rahoilla maksaa kansalaista hoitavalle sote-keskukselle sen jälkeen, kun kansalainen on listautunut sote-keskuksen asiakkaaksi. Tämä hinta perustuu asiakkaan henkilökohtaisiin tausta- ja riskitekijöihin. Eli pyritään mahdollisimman tarkkaan ennakoimaan jokaisen riskiä sairastua ja aiheuttaa kuluja.
Maksuun vaikuttavat sosioekonomiset muuttujat kuten ikä, koulutus, työllisyys, perhesuhteet, asuinpaikka, ja myös henkilökohtainen terveyshistoria sekä mahdollisen työterveyshuollon kattavuus. Kapitaatiomaksu ei perustu suoranaisesti ihmisen aiheuttamiin kustannuksiin, vaan hänen riskiinsä aiheuttaa niitä. Kapitaatiokertoimen määrittelee nykysuunnitelmien mukaan Kela. Kaikki kertoimeen huomioitavat ominaisuudet eivät vielä ole selvillä.
Yksilö ei itse pääsisi käsiksi omaan kapitaatiolukuunsa, mutta laskuperusteet olisivat julkisia. Kela ei myöskään luovuttaisi yksittäisiä lukuja sote-keskuksille, vaan maksut hoituisivat suurempina könttinä.