Jos sinua pyydettäisiin karsimaan elämästäsi kaikki turha, mitä jättäisit jäljelle? Miten valitsisit? Mikä on elämässä tärkeintä, kysyy Raakel Lignell kolumnissaan.
Tuttu metafora kuvaa osuvasti elämäämme: Jos täytät lasipurkin kivillä, se on täysi. Mutta jos kaadat päälle pikkukiviä ja ravistat, ne solahtavat sekaan ja nyt purkki on täysi. Jos vielä kaadat sekaan hiekkaa, sekin mahtuu.
Isot kivet ovat elämässämme niitä asioita, että vaikka kaikki muu ympärillämme katoaisi, elämämme olisi silti täyttä. Usein nämä asiat ovat perhe, puoliso, lapset, ystävät, terveys.
Pikkukivet koostuvat työstä, toimeentulosta, asunnosta, kesämökistä, harrastuksista.
Hiekka on kaikkea muuta pienempää elämän sälää, joka tulee ja menee, mutta helposti nielaisee aikaamme ja huomiotamme.
Jos lasipurkkiin kaataa ensin hiekan, isot kivet eivät mahdu purkkiin lainkaan, eivätkä edes kaikki pikkukivet.
Kannattaa siis tiedostaa, mihin aikamme ja energiamme laitamme. Tärkeään vai merkityksettömään?
Sanotaan, että ristiriidat elämässä johtuvat usein siitä, että toimimme vastoin arvojamme. Kuinka usein arjen keskellä tulee pohtineeksi arvojaan? Jos elämä sujuu ilman suurempia suruja ja tuskia, harva pysähtyy tunnustelemaan onnellisuuttaan tai elämän tarkoitusta.