Lastenpsykiatri Jari Sinkkonen muistuttaa, etteivät al-Holilta palaavat lapset ole täysin poikkeustilanne terveydenhuollolle: "Ihan koto-Suomessa lapset kokevat vakavaa traumatisoitumista"

Turvallisen ympäristön luominen on tärkeää, koska emme tiedä esimerkiksi lasten kielitaidosta tai aikaisemmista traumoista.

– Ne aikuiset, jotka heitä näkee ihan tässä arjessa ovat avainasemassa kertomassa, minkälaisia pulmia on odotettavissa, Sinkkonen sanoo.

Tilanne ei ole täysin poikkeuksellinen

Vaikka kyseisten lasten ympärillä on ollut myös huolta siitä, riittääkö terveydenhuollon osaaminen, sillä emme ole aiemmin kotiuttaneet lapsia vankileireiltä.

– Ei ehkä ihan näin, mutta nämä ongelmat ja haasteet, joita tulemme näiden lasten kanssa näkemään, ovat kyllä tuttuja, Sinkkonen toteaa. 

Esimerkiksi ulkomailta Suomeen adoptoitavat lapset ovat joskus kokeneet kovia, mutta ongelmia löytyy myös kotimaasta.

– Ihan koto-Suomessa on perheitä, joissa lapset ovat kokeneet erittäin vakavaa traumatisoitumista ja hoidon laiminlyöntejä. Tämä problematiikka on itsessään ihan tuttua, mutta se ehkä sävyttyy hieman erilailla näiden lasten kohdalla, Sinkkonen kuvailee.

– Mutta periaatteessa seilataan ihan tutuilla vesillä. 

Älykkyys ja luovuus ovat suojaavia tekijöitä

Kuntoutustarpeet voivat olla myös esimerkiksi fyysisiä tai neurologisia. Esimerkiksi aliravitsemukseen täytyy puuttua heti, mutta psyykkiseen arviointiin pitää antaa riittävästi aikaa.

Myös lapsen yksilöllinen persoona vaikuttaa hänen kykyynsä palautua. 

– Lahjakkuus, älykkyys, se on suojaava tekijä. Jokin taiteellinen tai muu luova puoli, johon kanavoida kokemuksiaan, SInkkonen kuvailee tekijöitä, jotka parantavat lapsen kykyä palautua rankoista kokemuksista.

Lapsen kuntoutumista ja tulevaa elämää on vaikea ennustaa, mutta tärkeintä on Sinkkosen mukaan antaa aikaa, turvaa ja vakautta.