Joka viikko sadat suomalaislapset pakkaavat reppunsa ja vaihtavat kotia. Tarkkaa tietoa lukumäärästä ei ole, mutta on arvioitu, että 10–15 prosenttia eroavista vanhemmista päätyy siihen, että lapset asuvat vuorotellen molempien vanhempiensa luona.
Vuoroasumisesta on tulossa myös virallista, sillä lapsen tapaamisoikeuksia laajentava sekä vieraannuttamista ja vuoroasumista käsittelevä lakiesitys on etenemässä sote-valiokunnasta valmistavaan keskusteluun. Eduskuntakäsittelyjen jälkeen vuoroasuminen kirjattaisiin uudistettavaan lapsenhuoltolakiin, minkä jälkeen se näkyisi myös väestötietojärjestelmässä. Etuuksiin tai palveluihin sillä ei toistaiseksi olisi vaikutusta.
"Lapselle tärkeintä on turvallinen kasvuympäristö"
Tutkija Malin Bergström Ruotsista on vuoroasumisen johtavia asiantuntijoita. Hänen mukaansa näyttö vuoroasumisen hyödyistä avioerotapauksissa on kiistatonta.
– Joidenkin lastenpsykiatrien mukaan vuoroasuminen on erittäin stressaavaa lapsille. Mitkään niistä tutkimuksista, joita me olemme käyneet läpi, eivät kuitenkaan tue tällaista väitettä. Päinvastoin, vuoroasujat ovat vähemmän stressaantuneita kuin sellaiset erolapset, jotka eivät vaihda kotia, Bergström sanoi puhelimitse STT:lle.
Bergströmin mukaan lapset sopeutuvat nopeasti uusiin tilanteisiin.
– Lapselle tärkeintä on turvallinen kasvuympäristö. Jos hänellä on sellainen, muuttaminen itsessään ei ole stressaavaa. Sen sijaan, jos toinen vanhemmista vain katoaa, ja lapsi näkee häntä vain rajoitetusti, tilanne on täysin toinen ja erittäin kuormittava, Bergström kiteyttää.
– Asumismuodolla ei näyttäisi olevan niin suurta vaikutusta. Tärkeintä on, että molemmat vanhemmat ovat läsnä lapsen elämässä, ja heidän oma elämänsä on kunnossa, Bergström uskoo.