Sotatieteen tohtori, kyberturvallisuuden työelämäprofessori Jarno Limnéll herättelee suomalaisia pohtimaan, mitä Suomessa tapahtuu, "jos ja kun Venäjä romahtaa".
Venäjän Ukrainassa aloittaman sodan keston ja maantieteellisen laajuuden lisäksi on jo pohdittava, mitä tapahtuu kun sota viimein loppuu, kirjoittaa kyberturvallisuuden työelämäprofessori Jarno Limnéll Uuden Suomen Puheenvuoron blogikirjoituksessaan.
– Lopputuloksesta riippumatta selvää on, että (Vladimir) Putin jättää jälkeensä heikomman Venäjän kuin mitä hän sai johdettavakseen 22 vuotta sitten. Tilanne on sama, oli Venäjän johdossa siinä vaiheessa Putin tai joku muu. Venäjästä on tullut taloudellinen ja maailmanpoliittinen hylkiö, Limnéll pohtii.
– Venäjän historiassa on ennenkin ollut itsevaltaisia johtajia, mutta Putin on jopa omassa viitekehyksessään poikkeuksellisen itsevaltainen. Tsaarien Venäjän jälkeen Neuvostoliitossa päätöksiä teki politbyroo ja sittemmin sen raunioilla nomenklatuura. Nyt on vain Putin. Ja hänen aikansa Venäjän johdossa on jo loppusuoralla.
Limnéll jatkaa, että Venäjällä veretön vallanvaihto on anomalia, poikkeama. Ei ole lainkaan selvää, kuka tai mikä Venäjää Putinin jälkeen johtaisi: itsestäänselvää manttelinperijää ei ole.
– Yhteiskunnallinen sekasorto sen sijaan on lähes varma asia, Limnéll toteaa ja jatkaa:
– Mikäli Venäjä valtiona romahtaa, Suomen tulee varautua ennennäkemättömään pakolaisvirtaan Venäjältä.
Miten pakolaislasten sotatraumoja hoidetaan?
8:44
"Venäjä on taantunut"
Venäjän mahdollisen romahtamisen mukanaan tuomista uhista on puhuttu Suomessa toistaiseksi vähän, Limnéll katsoo.
– Vuoden 2015 pakolaiskriisi ei ollut yllätys, mutta silti se pääsi yllättämään. Tänä vuonna pelkästään Ukrainasta odotetaan enemmän tulijoita kuin pakolaisia oli koko vuoden 2015 kriisissä yhteensä. Ja jos Venäjä luhistuu sisältäpäin, on oletettavaa, että Suomeen hakeutuvien pakolaisten määrä Venäjältä olisi vieläkin suurempi.
– Venäjä on hetkessä taantunut vuosikymmeniä niin taloudellisesti, sotilaallisesti kuin poliittisesti, ja se tulee väistämättä näkymään Suomessakin.
Tasapainon löytäminen ei ole helppoa, koska "tulijoiden suhteen ei saa olla sinisilmäinen, mutta monella on myös todellinen syy jättää kotinsa".
– Länsimainen tiedusteluyhteistyö sekä tiedustelulainsäädännön uudistus ovat parantaneet viranomaisten kykyä varautua mahdolliseen Venäjän valtion luhistumiseen. Eduskuntaan on kevääksi tulossa pikamenettelyllä laadittu ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko, jonka pohjalta Suomessa olisi tarkoitus tehdä ratkaisuja sotilaallisesta liittoutumisesta, Limnéll sanoo.
– Samassa yhteydessä on syytä pohtia miten Suomi varautuu romahtavan Venäjän turvallisuuspoliittisiin vaikutuksiin, Limnéll viestittää päättäjille.
8:06
13:25