Tiistaina julkaistussa viestissään Trump totesi, etteivät Iranin sinällään hyvät ilmapuolustusjärjestelmät pärjää yhdysvaltalaiselle kalustolle.
Esimerkiksi yhdysvaltalaismedia CBS News on pohtinut, tarkoittaako kommentti sitä, että Yhdysvallat on tiedettyä laajemmin osallistunut Israelin tekemiin iskuihin.
Yhdysvallat ei ole julkisesti myöntänyt osallistuneensa Israelin tekemiin laajamittaisiin ja jo päiviä kestäneisiin ilmahyökkäyksiin Iraniin.
Trumpin ilmaherruusväite on samansuuntainen, jonka Israelin asevoimat on tehnyt. Asevoimien mukaan Israelilla on "täysi ilmaherruus" Länsi-Israelin ja pääkaupunki Teheranin taivaalla.
Israelin asevoimien mukaan se on tuhonnut yli 70 Iranin ilmatorjuntajärjestelmää ilmaiskun alkamisen jälkeen.
Näistä 40 tuhottiin ensimmäisen vuorokauden aikana. Israel teki ensi-iskunsa torstain ja perjantain välisenä yönä.
Suurta osaa Israelin väitteistä ei ole vahvistettu, joskin Iran on myöntänyt kärsineensä raskaitakin tappioita, minkä lisäksi Israel on julkaissut video- ja kuvamateriaalia erilaisia sotilaskohteita vastaan tehdyistä iskuista.
Iranilla on kuitenkin yhä toimivia ilmapuolustusjärjestelmiä, kirjoittaa yhdysvaltalainen ajatushautomo Institute for the Study of War (ISW).
Huomioitavaa on, että ISW nojaa arvioissaan voimakkaasti Israelin asevoimien antamiin tietoihin ja lukuihin.
Israel ei ole tiettävästi menettänyt lainkaan hävittäjiään Irania vastaan tekemissään hyökkäyksissä.
Maanpuolustuskorkeakoulun ilmasotaopin pääopettaja, everstiluutnantti Heikki Kankkion mukaan kunnia onnistuneesta ensi-iskusta kuuluu paljolti Israelin tiedustelulle.
Syvimmillään Israel on iskenyt ilmavoimillaan Kaakkois-Iranin Masshhadissa sijaitsevaan sotilaslentotukikohtaan, joka on yli 2 200 kilometrin päässä Israelista.
MOP voisi ratkaista Israelin ongelman
Trumpin kommentit ilmaherruudesta voi myös nähdä uhkauksena Iranille.
Yhdysvaltalaismedioiden lähteet ovat laajalti kertoneet Trumpin vakavasti harkitsevan ilmaiskua Iraniin.
Suomen aikaa keskiviikkoiltana Trump sanoi, ettei viimeistä päätöstä asian suhteen ole vielä tehty.
Jos Yhdysvallat hyökkäisi Iraniin, olisi kyse mitä todennäköisimmin täsmäiskuista niihin Iranin ydinaseohjelman laitoksiin, jotka sijaitsevat syvällä maan alla bunkkereissa.
Erityisen paljon on puhuttu Fordowin uraanirikastamosta, joka on arviolta kaivettu noin 80 metrin syvyyteen vuoren sisälle.
Israelilla ei tiettävästi ole kykyä iskeä tämänkaltaisia kohteita vastaan tavanomaisella aseistuksellaan. Israelilla on arsenaalissaan ydinkärkiä, mutta niiden käyttökynnys on erittäin korkea.
Yhdysvalloilla on käytössään bunkkerintuhoajapommi GBU-57E/B Massive Ordnance Penetrator, josta tyypillisesti käytetään lyhennettä MOP.
Se on Yhdysvaltojen asevoimien raskain ei-ydinase.
Northrop B-2 Spirit on ainoa Yhdysvaltojen lentokone, joka voi tiputtaa MOP-bunkkerintuhoajan. Israelilla niitä ei ole.Credit: Pictorial Press Ltd / Alamy Stock Photo
Kineettisen energian voimalla pommi kaivautuu kiven, maan ja betonin läpi. Pommin arvioidaan olevan tehokas ainakin 60 metrin syvyyteen, mutta jatkokehitys on todennäköisesti tehnyt siitä tuotakin tehokkaamman.
13 000 kilon pommia voivat painonsa vuoksi kuljettaa vain yhdysvaltalaiset Northrop B-2 Spirit-häivepommikoneet.
Niitä on julkisten tietojen mukaan valmistettu vain 21, joista ilmeisesti 19 on käyttökunnossa. Israelilla ei ole B-2-koneita.
Pienestä määrästään huolimatta B-2 on huomattavan tunnettu sotakone, sillä siitä on osittain potentiaalisen tuhovoimansa, mutta myös poikkeavan ulkonäkönsä vuoksi muodostunut tietynlainen Yhdysvaltojen asemahdin symboli.
Jos Yhdysvallat iskisi Iraniin MOP-pommilla ja myös kertoisi siitä, olisi kyse Washington Postin tietojen mukaan ensimmäisestä kerrasta, kun maan asevoimat ovat julkisesti sanoneet käyttäneensä pommia taistelutilanteessa.
Edes Fordowin uraanirikastamon tuhoaminen ei välttämättä tarkoittaisi Iranin ydinohjelman loppua, WP toteaa.
On mahdollista, että Iranilla on rikastamoita tai varastoja, joista YK:n tarkkailijat eivät ole tietoisia.
Jouko Luhtala työskentelee MTV Uutisissa uutistoimittajana, pääasiassa verkkodeskissä.
Luhtala on erikoistunut kansainvälisiin suhteisiin, Ukrainassa käytävään sotaan, Venäjään liittyviin asioihin, kriiseihin sekä turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan.
Luhtalaan voit olla yhteydessä esimerkiksi juttuvinkkeihin liittyen.
